Ero sivun ”Orokin kieli” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus #7053513, jonka teki Esamatti1 (keskustelu) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Orokin kieli''' eli '''orokki'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Anhava, Jaakko | Nimike = Maailman kielet ja kielikunnat | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 1999 | Sivu = 147 | Tunniste = ISBN 951-662-734-X}}</ref> on [[Venäjä]]llä [[Sahalin]]in saarella asuvien [[orokit|orokkien]] puhuma [[tunguusikielet|tunguusilainen kieli]]. Nimitys ''orok'' perustuu ilmeisesti poroa tarkoittavaan sanaan ''oron''. Sitä ei tule sekoittaa [[orotšit|orotšeihin]] tai [[orotšenit|orotšeneihin]], joista jälkimmäinen on tarkoittanut kaikkia poronhoitoa harjoittavia [[tunguusit|tunguuseja]].<ref> |
'''Orokin kieli''' eli '''orokki'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Anhava, Jaakko | Nimike = Maailman kielet ja kielikunnat | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 1999 | Sivu = 147 | Tunniste = ISBN 951-662-734-X}}</ref> on [[Venäjä]]llä [[Sahalin]]in saarella asuvien [[orokit|orokkien]] puhuma [[tunguusikielet|tunguusilainen kieli]]. Nimitys ''orok'' perustuu ilmeisesti poroa tarkoittavaan sanaan ''oron''. Sitä ei tule sekoittaa [[orotšit|orotšeihin]] tai [[orotšenit|orotšeneihin]], joista jälkimmäinen on tarkoittanut kaikkia poronhoitoa harjoittavia [[tunguusit|tunguuseja]].<ref>Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2: 415.</ref> Nykyisin kansan ja kielen nimitykseksi on vakiintumassa '''ulta'''. |
||
==Levinneisyys ja puhujamäärä== |
==Levinneisyys ja puhujamäärä== |
||
Orokit asuvat [[Sahalinin alue]]en [[Poronaiskin piiri|Poronaiskin]] ja [[Noglikin piiri|Noglikin]] piireissä. Pieni, kooltaan tuntematon ryhmä asuu [[Hokkaido]]n saarella [[Japani]]ssa.<ref> |
Orokit asuvat [[Sahalinin alue]]en [[Poronaiskin piiri|Poronaiskin]] ja [[Noglikin piiri|Noglikin]] piireissä. Pieni, kooltaan tuntematon ryhmä asuu [[Hokkaido]]n saarella [[Japani]]ssa.<ref>Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2: 374.</ref> |
||
Vuoden 1989 väestönlaskennassa osa Venäjän orokeista luettiin virheellisesti orotšeiksi. Tarkennettujen tietojen mukaan orokkeja oli 391 henkeä ja orokin kielen puhujia 130.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 407, 417 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref> |
Vuoden 1989 väestönlaskennassa osa Venäjän orokeista luettiin virheellisesti orotšeiksi. Tarkennettujen tietojen mukaan orokkeja oli 391 henkeä ja orokin kielen puhujia 130.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 407, 417 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref> |
||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
==Historia ja murteet== |
==Historia ja murteet== |
||
Orokki kuuluu tunguusikielten pohjoishaaran amurilaiseen ryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat [[ultšan kieli|ultša]] ja [[nanain kieli|nanai]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 415 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref> Kieli jakautuu pohjois- ja etelämurteeseen. Pohjoisryhmä on osannut myös [[evenkin kieli|evenkiä]] ja eteläorokit [[japanin kieli|japania]].<ref> |
Orokki kuuluu tunguusikielten pohjoishaaran amurilaiseen ryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat [[ultšan kieli|ultša]] ja [[nanain kieli|nanai]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 415 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref> Kieli jakautuu pohjois- ja etelämurteeseen. Pohjoisryhmä on osannut myös [[evenkin kieli|evenkiä]] ja eteläorokit [[japanin kieli|japania]].<ref>Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2: 375.</ref> |
||
==Kirjakieli== |
==Kirjakieli== |
||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
*{{Kirjaviite | Tekijä = |
*{{Kirjaviite | Tekijä =| Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2001 |Tunniste = ISBN 5-02-011268-2}} |
||
==Viitteet== |
==Viitteet== |
||
{{viitteet}} |
{{viitteet}} |
||
Versio 19. heinäkuuta 2009 kello 21.51
Orokin kieli eli orokki[1] on Venäjällä Sahalinin saarella asuvien orokkien puhuma tunguusilainen kieli. Nimitys orok perustuu ilmeisesti poroa tarkoittavaan sanaan oron. Sitä ei tule sekoittaa orotšeihin tai orotšeneihin, joista jälkimmäinen on tarkoittanut kaikkia poronhoitoa harjoittavia tunguuseja.[2] Nykyisin kansan ja kielen nimitykseksi on vakiintumassa ulta.
Levinneisyys ja puhujamäärä
Orokit asuvat Sahalinin alueen Poronaiskin ja Noglikin piireissä. Pieni, kooltaan tuntematon ryhmä asuu Hokkaidon saarella Japanissa.[3]
Vuoden 1989 väestönlaskennassa osa Venäjän orokeista luettiin virheellisesti orotšeiksi. Tarkennettujen tietojen mukaan orokkeja oli 391 henkeä ja orokin kielen puhujia 130.[4]
Venäjän vuoden 2002 väestölaskennassa orokit rekisteröitiin nimellä ulta. Ultia eli orokkeja laskettiin olevan 346 henkeä[5] ja ultan kielen puhujia 64.[6] Tarkempi tilasto osoittaa, että Sahalinin 298 ultasta kaikki osaavat venäjää, mutta vain 11 henkeä ilmoitti puhuvansa ultan kieltä.[7]
Historia ja murteet
Orokki kuuluu tunguusikielten pohjoishaaran amurilaiseen ryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat ultša ja nanai.[8] Kieli jakautuu pohjois- ja etelämurteeseen. Pohjoisryhmä on osannut myös evenkiä ja eteläorokit japania.[9]
Kirjakieli
Vuonna 2008 julkaistiin orokin aapinen. Kieltä opetetaan aineena yhdessä koulussa.[10]
Nykytilanne
1990-luvulla tehdyssä kartoituksessa löydettiin noin 20 äidinkielistä orokin puhujaa, 8 kaksikielistä ja 9 orokkia vain passiivisesti osaavaa henkilöä.[11]
Lähteet
- Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2.
Viitteet
- ↑ Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat, s. 147. Tampere: Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-734-X.
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2: 415.
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2: 374.
- ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 407, 417. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. perepis2002.ru. Viitattu 30.6.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Viitattu 1.7.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 13.2. Naselenije korennyh malotšislennyh narodov po territorijam preimuštšestvennogo proživanija KMN i vladeniju jazykami. perepis2002.ru. Viitattu 30.6.2009. (venäjäksi)
- ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 415. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2: 375.
- ↑ Pervyi kanal: Na Sahaline izdan bukvar dlja odnogo iz samyh malotšislennyh severnyh narodov 1tv.ru. Viitattu 30.6.2009. (venäjäksi)
- ↑ Krasnaja kniga jazykov narodov Rossii: Entsiklopeditšeski slovar-spravotšnik, s. 44. Moskva: Academia, 1994. ISBN 5-87444-018-6.
Aiheesta muualla
- Endangered Languages of Siberia: Uilta Language (Orok Language) (englanniksi)
- Ethnologue: Orok (englanniksi)