Negidaalin kieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Negidaalin kieli (negidaaliksi naabeseltin hesenin) on Venäjällä Habarovskin aluepiirissä asuvien negidaalien puhuma tunguusikieli.

Negidaalit asuvat Amgunjoen varrella Habarovskin aluepiirin Polina Osipenkon piirissä sekä Amurin alajuoksulla Ultšin ja Nikolajevsk-na-Amurin piireissä.[1] Vuonna 1989 heitä oli 587 henkeä, joista 184 puhui negidaalia.[2] Vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 567 kansallisuudeltaan negidaalia[3] ja 147 negidaalin kielen puhujaa.[4] Todellisen puhujamäärän arvioidaan kuitenkin olevan huomattavasti pienempi: 40–50 henkeä, joista vain 10–15 vanhusta puhuu kieltä sujuvasti. Kaikki puhujat osaavat myös venäjää.[5] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 74 negidaalin puhujaa[6].

Negidaali kuuluu tunguusikielten pohjoishaaran siperialaiseen ryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat evenki, eveeni ja solooni.[7] Kieli jakautuu kahteen päämurteeseen. Ylämurretta puhutaan Amgunin keskivaiheilla ja alamurretta Amgunin alajuoksulla ja Amurilla. Murteiden väliset erot ovat lähinnä foneettisia, eivätkä ne vaikeuta puheen ymmärtämistä. Ylämurteeseen on vaikuttanut evenki ja alamurteeseen ultša ja nivhi.[8]

Negidaali toimii suullisen kanssakäymisen välineenä. 1990-luvun alussa sitä alettiin opettaa koulussa. Kieltä varten laadittiin aakkosto ja oppikirja, jota ei ole julkaistu. Negidaalia käytetään toisinaan Polina Osipenkon piirin paikallisradiossa.[9]

Nykyään negidaalia voidaan pitää kuolevana kielenä. Sitä käyttävät vain muutamat vanhat pariskunnat. Keski-ikäiset ja nuoret puhuvat yksinomaan venäjää.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2: 338.
  2. Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 340–341. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
  3. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. perepis2002.ru. Viitattu 29.5.2009. (venäjäksi)
  4. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Viitattu 29.5.2009. (venäjäksi)
  5. Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 341. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
  6. Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami gks.ru. Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
  7. Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 342. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
  8. Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 342–343, 350. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
  9. Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 343–365. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
  10. Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 350. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.