Ero sivun ”J. K. Kari” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ap4k (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
10 099 muokkausta
luokka, linkit
Rivi 2: Rivi 2:


==Elämäkerta==
==Elämäkerta==
J. K. Karin isä oli merimies Magnus Johansson ja äiti oli Katarina Galenius. Hän avioitui Anna Kiljanderin kanssa [[1892]]. Kari pääsi ylioppilaaksi [[1888]] ja valmistui kansakoulunopettajaksi [[Jyväskylä]]n seminaarista [[1893]].
J. K. Karin isä oli merimies Magnus Johansson ja äiti Katarina Galenius. Hän avioitui Anna Kiljanderin kanssa 1892. Kari pääsi ylioppilaaksi 1888 ja valmistui [[kansakoulunopettaja]]ksi [[Jyväskylän seminaari]]sta 1893.


Opettajaksi valmistumisensa jälkeen Kari toimi Koivulan kasvatuslaitoksen opettajana vuosina [[1893]]–[[1894]] ja kansakoulunopettajana [[Turku|Turussa]] [[1894]]–[[1905]].
Valmistumisensa jälkeen Kari toimi [[Koivulan kasvatuslaitos|Koivulan kasvatuslaitoksen]] opettajana vuosina 1893–1894 ja kansakoulunopettajana [[Turku|Turussa]] 1894–1905.


J. K. Karin rooli suomalaisen työväenliikkeen kehityksessä on surullinen, ja se sisältää jyrkkiä nousuja kuin myös nopeita laskuja ja jopa putoamisia. Hän liittyi aivan 1800-luvun loppuvuosina työväenliikkeeseen ja kohosi nopeasti merkittäviin asemiin. Hän toimi Suomen työväenpuolueen sihteerinä ja Sosialidemokraattisen puolueen taloudenhoitajana vuosina [[1899]]–[[1905]]. Turun kaupunginvaltuuston jäsen hän oli vuosina [[1904]]–[[1905]], ja tällöin oli kaupungeissa vielä voimassa omistamiseen ja säätyasemaan perustuva äänioikeus. Hän osallistui myös yhtenä ensimmäisistä sosialidemokraateista valtiopäivätyöskentelyyn ja edusti porvarissäätyä vuoden [[1904]]–[[1905]] valtiopäivillä.
1800-luvun loppuvuosina Kari liittyi työväenliikkeeseen ja kohosi nopeasti merkittäviin asemiin. Hän toimi Suomen työväenpuolueen ensimmäisenä puoluesihteerinä ja taloudenhoitajana vuosina 1899–1905. [[Turun kaupunginvaltuusto]]n jäsen hän oli vuosina 1904–1905, jolloin oli voimassa omistamiseen ja säätyasemaan perustuva äänioikeus. Hän osallistui myös yhtenä ensimmäisistä sosialidemokraateista valtiopäivätyöskentelyyn ja edusti porvarissäätyä vuoden 1904–1905 valtiopäivillä.


==Senaattori==
==Senaattori==
Poliittisen uran huippua edusti Karin valinta senaatin talousosaston jäseneksi eli senaattoriksi vuosina [[1905]]–[[1907]]. Tätä [[Mechelin]]in muodostamaa senaattia kutsuttiin yleisesti työväestön piiristä "ruoskasenaatiksi". Suostuminen toimimaan salkuttomana senaattorina oli hiljattain ([[1903]]) [[Forssan kokous 1903|Forssan kokouksessa]] sosialistisen aatemaailman omaksuneelle puolueelle liikaa, ja niin puolue erotti J. K. Karin jäsenyydestään [[Oulu]]n puoluekokouksessa vuonna [[1906]].
Poliittisen uran huippua edusti Karin valinta senaatin talousosaston jäseneksi eli senaattoriksi vuosina 1905–1907. Tätä [[Mechelin]]in muodostamaa senaattia kutsuttiin yleisesti työväestön piiristä "ruoskasenaatiksi". Suostuminen toimimaan salkuttomana senaattorina oli hiljattain (1903) [[Forssan kokous 1903|Forssan kokouksessa]] sosialistisen aatemaailman omaksuneelle puolueelle liikaa, ja niin puolue erotti Karin jäsenyydestään [[Oulu]]n puoluekokouksessa vuonna 1906.


Kesäkuussa [[1917]] Sosialidemokraattinen puolueen IX puoluekokous antoi J. K. karille hyvityksen ja kutsui hänet uudelleen puolueen jäseneksi. Puolue oli muuttunut ja muuttanut periaatteistaan, sillä [[Oskari Tokoi]]n johtama senaatti oli tullut valtaan juuri vuonna [[1917]].
Kesäkuussa 1917 Sosialidemokraattinen puolueen IX puoluekokous antoi J. K. karille hyvityksen ja kutsui hänet uudelleen puolueen jäseneksi. Puolue oli muuttunut ja muuttanut periaatteistaan, sillä [[Oskari Tokoi]]n johtama senaatti oli tullut valtaan juuri vuonna 1917.


J. K. Kari oli ja eli kuitenkin lähellä työväenliikettä, sillä hän osallistui jatkuvasti keskusteluihin kirjoituksillaan ja oli Kotkassa ilmestyvän Eteenpäin-lehden toimittajana. Hän oli myös Suomen Ammattijärjestön sihteerinä ja Kotkan poliisimestarina lyhyitä aikoja sekä eduskunnan työväenasianvaliokunnan sihteerinä. Ennen nimitystään Kotkan kaupunginvaltuuston sihteeriksi, jossa tehtävässä hän toimi kuolemaansa saakka, hän toimi lyhyitä aikoja Suomen Sahateollisuustyöväen Liiton sihteerinä ja taloudenhoitajana.
J. K. Kari osallistui jatkuvasti työväenliikkeen keskusteluihin kirjoituksillaan ja hän oli Kotkassa ilmestyvän [[Viikko-Eteenpäin|Eteenpäin]]-sanomalehden toimittajana. Hän oli myös [[Suomen Ammattijärjestö]]n sihteerinä ja Kotkan poliisimestarina lyhyitä aikoja sekä eduskunnan työväenasianvaliokunnan sihteerinä. Ennen nimitystään [[Kotkan kaupunginvaltuusto]]n sihteeriksi, jossa tehtävässä hän toimi kuolemaansa saakka, hän toimi lyhyitä aikoja [[Suomen Sahateollisuustyöväen Liitto|Suomen Sahateollisuustyöväen Liiton]] sihteerinä ja taloudenhoitajana.


==Kirjoitustyöt==
==Kirjoitustyöt==
Tietenkin lehtimiehenä työskennellyt Kari kirjoitti paljon lehdistöön, mutta hän kunnostautui erityisesti työväenkirjallisuuden suomentajana. Jo vuonna [[1899]], Suomen työväenpuolueen perustamisvuonna, ilmestyi hänen ensimmäinen suomennoksensa, joka oli ''[[Erfurtin ohjelma]]'' ja jolla on ollut suuri merkitys koko suomalaisen työväenliikkeen poliittiselle kehitykselle. Lähes samoihin aikoihin edellisen kanssa ilmestyi [[Werner Sombart]]in teos ''Sosialismi ja sosiaalinen liike 19 vuosisadalla''. On vielä mainittava [[Eduard Bernstein]]in ''Lakko, sen luonne ja vaikutukset'' ([[1907]]), [[Karl Kautsky]]n ''Kristinuskon alkuperä'' ([[1909]]), Eduard Bernsteinin ''Parlamentarismi ja sosialidemokratia'' ([[1909]]) sekä Kautskyn ''Lisääntyminen ja kehitys luonnossa sekä yhteiskunnassa'' ([[1911]]).
Lehtimiehenä työskennellyt Kari kunnostautui myös työväenkirjallisuuden suomentajana. Jo vuonna 1899, Suomen työväenpuolueen perustamisvuonna, ilmestyi hänen ensimmäinen suomennoksensa, ''[[Erfurtin ohjelma]]'', jolla oli suuri merkitys koko suomalaisen työväenliikkeen poliittiselle kehitykselle. Lähes samoihin aikoihin edellisen kanssa ilmestyi [[Werner Sombart]]in teos ''Sosialismi ja sosiaalinen liike 19 vuosisadalla''. On vielä mainittava [[Eduard Bernstein]]in ''Lakko, sen luonne ja vaikutukset'' (1907), [[Karl Kautsky]]n ''Kristinuskon alkuperä'' (1909), Eduard Bernsteinin ''Parlamentarismi ja sosialidemokratia'' (1909) sekä Kautskyn ''Lisääntyminen ja kehitys luonnossa sekä yhteiskunnassa'' (1911).


==Lähteet==
==Lähteet==
Rivi 23: Rivi 23:
{{Wikiaineisto}}
{{Wikiaineisto}}


{{DEFAULTSORT:Kari, J. K.}}
[[Luokka:Suomalaiset sosiaalidemokraattiset poliitikot|Kari, J. K.]]
[[Luokka:Suomalaiset senaattorit|Kari, J. K.]]
[[Luokka:Suomalaiset sosiaalidemokraattiset poliitikot]]
[[Luokka:Suomentajat|Kari, J. K.]]
[[Luokka:Suomalaiset senaattorit]]
[[Luokka:Suomalaisten puolueiden puoluesihteerit]]
[[Luokka:Suomentajat]]

Versio 16. heinäkuuta 2009 kello 20.51

Juho Kyösti Kari, yleensä vain J. K. Kari (30. toukokuuta 1868, Oulu – 19. elokuuta 1921, Kotka), oli kansakoulunopettaja, Suomen sosialidemokraattisen puolueen puoluesihteeri ja rahastonhoitaja, valtiopäivämies sekä senaattori.

Elämäkerta

J. K. Karin isä oli merimies Magnus Johansson ja äiti Katarina Galenius. Hän avioitui Anna Kiljanderin kanssa 1892. Kari pääsi ylioppilaaksi 1888 ja valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista 1893.

Valmistumisensa jälkeen Kari toimi Koivulan kasvatuslaitoksen opettajana vuosina 1893–1894 ja kansakoulunopettajana Turussa 1894–1905.

1800-luvun loppuvuosina Kari liittyi työväenliikkeeseen ja kohosi nopeasti merkittäviin asemiin. Hän toimi Suomen työväenpuolueen ensimmäisenä puoluesihteerinä ja taloudenhoitajana vuosina 1899–1905. Turun kaupunginvaltuuston jäsen hän oli vuosina 1904–1905, jolloin oli voimassa omistamiseen ja säätyasemaan perustuva äänioikeus. Hän osallistui myös yhtenä ensimmäisistä sosialidemokraateista valtiopäivätyöskentelyyn ja edusti porvarissäätyä vuoden 1904–1905 valtiopäivillä.

Senaattori

Poliittisen uran huippua edusti Karin valinta senaatin talousosaston jäseneksi eli senaattoriksi vuosina 1905–1907. Tätä Mechelinin muodostamaa senaattia kutsuttiin yleisesti työväestön piiristä "ruoskasenaatiksi". Suostuminen toimimaan salkuttomana senaattorina oli hiljattain (1903) Forssan kokouksessa sosialistisen aatemaailman omaksuneelle puolueelle liikaa, ja niin puolue erotti Karin jäsenyydestään Oulun puoluekokouksessa vuonna 1906.

Kesäkuussa 1917 Sosialidemokraattinen puolueen IX puoluekokous antoi J. K. karille hyvityksen ja kutsui hänet uudelleen puolueen jäseneksi. Puolue oli muuttunut ja muuttanut periaatteistaan, sillä Oskari Tokoin johtama senaatti oli tullut valtaan juuri vuonna 1917.

J. K. Kari osallistui jatkuvasti työväenliikkeen keskusteluihin kirjoituksillaan ja hän oli Kotkassa ilmestyvän Eteenpäin-sanomalehden toimittajana. Hän oli myös Suomen Ammattijärjestön sihteerinä ja Kotkan poliisimestarina lyhyitä aikoja sekä eduskunnan työväenasianvaliokunnan sihteerinä. Ennen nimitystään Kotkan kaupunginvaltuuston sihteeriksi, jossa tehtävässä hän toimi kuolemaansa saakka, hän toimi lyhyitä aikoja Suomen Sahateollisuustyöväen Liiton sihteerinä ja taloudenhoitajana.

Kirjoitustyöt

Lehtimiehenä työskennellyt Kari kunnostautui myös työväenkirjallisuuden suomentajana. Jo vuonna 1899, Suomen työväenpuolueen perustamisvuonna, ilmestyi hänen ensimmäinen suomennoksensa, Erfurtin ohjelma, jolla oli suuri merkitys koko suomalaisen työväenliikkeen poliittiselle kehitykselle. Lähes samoihin aikoihin edellisen kanssa ilmestyi Werner Sombartin teos Sosialismi ja sosiaalinen liike 19 vuosisadalla. On vielä mainittava Eduard Bernsteinin Lakko, sen luonne ja vaikutukset (1907), Karl Kautskyn Kristinuskon alkuperä (1909), Eduard Bernsteinin Parlamentarismi ja sosialidemokratia (1909) sekä Kautskyn Lisääntyminen ja kehitys luonnossa sekä yhteiskunnassa (1911).

Lähteet

  • Olavi Aaltonen: J. K. Kari. teoksessa Tiennäyttäjät, toim. Hannu Soikkanen, Helsinki, Tammi, 1967. ss. 319–359.
Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=J._K._Kari&oldid=7040330”