Ero sivun ”Orokin kieli” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
DragonBot (keskustelu | muokkaukset)
15 896 muokkausta
Aiheena oli ehkä orochenin eli oroqenin kieli, mutta nimi, tiedot ja iw-linkit oli väärin. Nyt aiheena on orokki.
Rivi 1: Rivi 1:
'''Orokin kieli''' eli '''orokki'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Anhava, Jaakko | Nimike = Maailman kielet ja kielikunnat | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 1999 | Sivu = 147 | Tunniste = ISBN 951-662-734-X}}</ref> on [[Venäjä]]llä [[Sahalin]]in saarella asuvien [[orokit|orokkien]] puhuma [[tunguusikielet|tunguusilainen kieli]]. Nimitys ''orok'' perustuu ilmeisesti poroa tarkoittavaan sanaan ''oron''. Sitä ei tule sekoittaa [[orotšit|orotšeihin]] tai [[orotšenit|orotšeneihin]], joista jälkimmäinen on tarkoittanut kaikkia poronhoitoa harjoittavia [[tunguusit|tunguuseja]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2001 | Sivu = 415 | Tunniste = ISBN 5-02-01168-2}}</ref> Nykyisin kansan ja kielen nimitykseksi on vakiintumassa '''ulta'''.
{{Kieli|
| nimi = Orokki
| muu =
| oma =
| eng = Oroque
| fra =
| glu = beebel
| alue = [[Sisä-Mongolia]] ja [[Heilongjiang]]
| vir =
| määrä = 8 196
| sija = ei 100 suurimman joukossa
| kunta = [[altailaiset kielet]]
| ryhmä = [[tunguusikielet]]<br />kaakkoiset tunguusikielet<br />Naanai-ryhmä
| abc =
| huolto =
| iso1 =
| iso2 =
| sil =
}}


==Levinneisyys ja puhujamäärä==
'''Orokin kieli''' kuuluu [[Altailaiset kielet|altailaisen kielikunnan]] [[tunguusikielet|tunguusikielten]] kaakkoiseen ryhmään. Orokin kieltä puhuvat Pohjois-[[Kiina]]ssa asuvat [[orokit]]. Orokin puhujia oli vuoden [[2000]] laskennan mukaansa 8&nbsp;196, joista 44,5 % [[Sisä-Mongolia]]ssa ja 51,5 % [[Heilongjiang]]in provinssissa.
Orokit asuvat [[Sahalinin alue]]en [[Poronaiskin piiri|Poronaiskin]] ja [[Noglikin piiri|Noglikin]] piireissä. Pieni, kooltaan tuntematon ryhmä asuu [[Hokkaido]]n saarella [[Japani]]ssa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2001 | Sivu = 374 | Tunniste = ISBN 5-02-01168-2}}</ref>

Vuoden 1989 väestönlaskennassa osa Venäjän orokeista luettiin virheellisesti orotšeiksi. Tarkennettujen tietojen mukaan orokkeja oli 391 henkeä ja orokin kielen puhujia 130.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 407, 417 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref>

Venäjän vuoden 2002 väestölaskennassa orokit rekisteröitiin nimellä ''ulta''. Ultia eli orokkeja laskettiin olevan 346 henkeä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_01.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> ja ultan kielen puhujia 64.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_02.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.2. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> Tarkempi tilasto osoittaa, että Sahalinin 298 ultasta kaikki osaavat [[venäjän kieli|venäjää]], mutta vain 11 henkeä ilmoitti puhuvansa ultan kieltä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_13_02.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 13.2. Naselenije korennyh malotšislennyh narodov po territorijam preimuštšestvennogo proživanija KMN i vladeniju jazykami. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref>

==Historia ja murteet==
Orokki kuuluu tunguusikielten pohjoishaaran amurilaiseen ryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat [[ultšan kieli|ultša]] ja [[nanain kieli|nanai]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 415 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref> Kieli jakautuu pohjois- ja etelämurteeseen. Pohjoisryhmä on osannut myös [[evenkin kieli|evenkiä]] ja eteläorokit [[japanin kieli|japania]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2001 | Sivu = 375 | Tunniste = ISBN 5-02-01168-2}}</ref>

==Kirjakieli==
Vuonna 2008 julkaistiin orokin aapinen. Kieltä opetetaan aineena yhdessä koulussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.1tv.ru/news/n120011 | Nimeke = Pervyi kanal: Na Sahaline izdan bukvar dlja odnogo iz samyh malotšislennyh severnyh narodov | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref>

==Nykytilanne==
1990-luvulla tehdyssä kartoituksessa löydettiin noin 20 äidinkielistä orokin puhujaa, 8 kaksikielistä ja 9 orokkia vain passiivisesti osaavaa henkilöä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Krasnaja kniga jazykov narodov Rossii: Entsiklopeditšeski slovar-spravotšnik | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 1994 | Sivu = 44 | Tunniste = ISBN 5-87444-018-6}}</ref>

==Lähteet==
{{viitteet}}

==Aiheesta muualla==
* [http://lingsib.iea.ras.ru/en/languages/uilta.shtml Endangered Languages of Siberia: Uilta Language (Orok Language)] {{en}}
* [http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=oaa Ethnologue: Orok] {{en}}

==Katso myös==
* [[Orokit]]


{{tynkä/Kieli}}
{{tynkä/Kieli}}
{{tunguusikielet}}
{{tunguusikielet}}


[[Luokka:Sahalinin alue]]
[[Luokka:Tunguusikielet]]
[[Luokka:Tunguusikielet]]
[[Luokka:Kiinan kielet]]
[[Luokka:Venäjän kielet]]


[[cv:Орок чĕлхи]]
[[de:Oroqen]]
[[en:Oroqen]]
[[en:Orok language]]
[[es:Oroqen]]
[[eo:Oroka lingvo]]
[[fr:Oroqen]]
[[ja:ウィルタ語]]
[[ko:오로촌족]]
[[ko:윌타어]]
[[it:Oroqen]]
[[no:Orokisk]]
[[ru:Орокский язык]]
[[nl:Oroqen]]
[[ja:オロチョン族]]
[[pl:Orocy]]
[[ru:Орочоны]]
[[ug:ئورۇنچون مىللىتى]]
[[zh:鄂伦春族]]

Versio 30. kesäkuuta 2009 kello 14.06

Orokin kieli eli orokki[1] on Venäjällä Sahalinin saarella asuvien orokkien puhuma tunguusilainen kieli. Nimitys orok perustuu ilmeisesti poroa tarkoittavaan sanaan oron. Sitä ei tule sekoittaa orotšeihin tai orotšeneihin, joista jälkimmäinen on tarkoittanut kaikkia poronhoitoa harjoittavia tunguuseja.[2] Nykyisin kansan ja kielen nimitykseksi on vakiintumassa ulta.

Levinneisyys ja puhujamäärä

Orokit asuvat Sahalinin alueen Poronaiskin ja Noglikin piireissä. Pieni, kooltaan tuntematon ryhmä asuu Hokkaidon saarella Japanissa.[3]

Vuoden 1989 väestönlaskennassa osa Venäjän orokeista luettiin virheellisesti orotšeiksi. Tarkennettujen tietojen mukaan orokkeja oli 391 henkeä ja orokin kielen puhujia 130.[4]

Venäjän vuoden 2002 väestölaskennassa orokit rekisteröitiin nimellä ulta. Ultia eli orokkeja laskettiin olevan 346 henkeä[5] ja ultan kielen puhujia 64.[6] Tarkempi tilasto osoittaa, että Sahalinin 298 ultasta kaikki osaavat venäjää, mutta vain 11 henkeä ilmoitti puhuvansa ultan kieltä.[7]

Historia ja murteet

Orokki kuuluu tunguusikielten pohjoishaaran amurilaiseen ryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat ultša ja nanai.[8] Kieli jakautuu pohjois- ja etelämurteeseen. Pohjoisryhmä on osannut myös evenkiä ja eteläorokit japania.[9]

Kirjakieli

Vuonna 2008 julkaistiin orokin aapinen. Kieltä opetetaan aineena yhdessä koulussa.[10]

Nykytilanne

1990-luvulla tehdyssä kartoituksessa löydettiin noin 20 äidinkielistä orokin puhujaa, 8 kaksikielistä ja 9 orokkia vain passiivisesti osaavaa henkilöä.[11]

Lähteet

  1. ↑ Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat, s. 147. Tampere: Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-734-X.
  2. ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2, s. 415. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-01168-2.
  3. ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2, s. 374. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-01168-2.
  4. ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 407, 417. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
  5. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. perepis2002.ru. Viitattu 30.6.2009. (venäjäksi)
  6. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.2. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom. perepis2002.ru. Viitattu 30.6.2009. (venäjäksi)
  7. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 13.2. Naselenije korennyh malotšislennyh narodov po territorijam preimuštšestvennogo proživanija KMN i vladeniju jazykami. perepis2002.ru. Viitattu 30.6.2009. (venäjäksi)
  8. ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 415. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
  9. ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2, s. 375. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-01168-2.
  10. ↑ Pervyi kanal: Na Sahaline izdan bukvar dlja odnogo iz samyh malotšislennyh severnyh narodov 1tv.ru. Viitattu 30.6.2009. (venäjäksi)
  11. ↑ Krasnaja kniga jazykov narodov Rossii: Entsiklopeditšeski slovar-spravotšnik, s. 44. Moskva: Academia, 1994. ISBN 5-87444-018-6.

Aiheesta muualla

Katso myös

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Tunguusikielet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Orokin_kieli&oldid=6961885”