Ero sivun ”Almagest” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: sr:Алмагест |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{lähteetön}} |
|||
[[Kuva:Almagest 1.jpeg|thumb|Kuva George Trebizondin latinankielisestä Almagestin käännöksestä noin vuodelta 1450.]] |
[[Kuva:Almagest 1.jpeg|thumb|Kuva George Trebizondin latinankielisestä Almagestin käännöksestä noin vuodelta 1450.]] |
||
'''Almagest''' on [[antiikki|antiikin]] ehkä merkittävimmän tähtitieteilijän, 100-luvulla [[Aleksandria]]ssa eläneen [[Klaudios Ptolemaios|Klaudios Ptolemaioksen]] pääteoksesta ({{k-grc|Ἡ μεγάλη σύνταξις|Hē megálē sýntaksis}}) yleisesti käytetty latinankielinen nimitys. Nimitys on peräisin kirjan arabiankielisen version nimestä ''al-kitabu-l-mijisti'' eli 'suurin kirja'. |
'''Almagest''' on [[antiikki|antiikin]] ehkä merkittävimmän tähtitieteilijän, 100-luvulla [[Aleksandria]]ssa eläneen [[Klaudios Ptolemaios|Klaudios Ptolemaioksen]] pääteoksesta ({{k-grc|Ἡ μεγάλη σύνταξις|Hē megálē sýntaksis}}) yleisesti käytetty latinankielinen nimitys. Nimitys on peräisin kirjan arabiankielisen version nimestä ''al-kitabu-l-mijisti'' eli 'suurin kirja'. |
||
Versio 25. huhtikuuta 2009 kello 11.02
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Almagest on antiikin ehkä merkittävimmän tähtitieteilijän, 100-luvulla Aleksandriassa eläneen Klaudios Ptolemaioksen pääteoksesta (m.kreik. Ἡ μεγάλη σύνταξις, Hē megálē sýntaksis) yleisesti käytetty latinankielinen nimitys. Nimitys on peräisin kirjan arabiankielisen version nimestä al-kitabu-l-mijisti eli 'suurin kirja'.
Almagest on yksi tähtiteteen historian merkittävimpiä kirjoja ja säilyi alan perusteoksena melkein 1500 vuotta. Se kokosi yhteen ja vei huippuunsa koko antiikin kreikkalaisen tähtitieteen saavutukset. Ptolemaioksen Almagestissa esittämä geosentrinen aurinkokuntamalli, jossa planeettojen radat konstruoitiin episykleillä, eksentreillä ja ekvanteilla korvaantui lopullisesti vasta Keplerin aurinkokeskisellä mallilla.
Almagest koostuu kolmestatoista kirjasta, jotka käsittelevät eri aiheita seuraavasti:
- Kirja I sisältää Ptolemaioksen perusteluja perusolettamuksilleen, joiden mukaan Maa on pallomainen ja liikkumaton ja sijaitsee maailman keskipisteessä. Lisäksi kirjassa esitellään joitain geometrisia aputuloksia, joita tarvitaan myöhemmissä kirjoissa.
- Kirja II jatkaa yleisen teorian käsittelyä mm. pallotrigonometrian ja pallotähtitieteen yleisiä periaatteita. Liäsksi kirjassa käsitellään päivän pituuden määrittämistä eri leveysasteilla.
- Kirja III aloittaa varsinaisen tähtitieteellisen osuuden Almagestista tutkimalla Auringon liikettä Maan ympäri. Ptolemaios käyttää Auringon radan konstruoimiseen eksentristä ympyrää.
- Kirjat IV,V,VI käsittelevät Kuun liikettä ja Kuun parallaksin mittaamista. Kirjassa VI tutkitaan Auringon ja Kuun ratoja erityisesti pimennysten laskemisen kannalta.
- Kirjat VII ja VII sisältävät kiintotähtien luettelon, joka perustuu suurelta osin Hipparkoksen tekemiin mittauksiin. Luettelossa mainitaan 1022 tähden ja 5 sumumaisen kohteen paikat ja suhteelliset kirkkaudet.