Ero sivun ”Thomas Stenbäck” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Thomas Stenbäck''' ([[1713]] [[Ilmajoki]] – [[1776]] [[Liminka]]) oli suomalainen pappi.<ref>[http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/txt/misc/raahessa.html Yrjö Reinilän esitelmä]</ref>
'''Thomas Stenbäck''' (s. 1713 [[Laihia]], Etelä-Pohjanmaa) oli Raahen-Salon kirkkoherrakunnan pitkäaikainen kirkkoherra vuosina 1757–1773. Hän aloitti työuransa 24-vuotiaana [[Ilmajoki|Ilmajoella]] Etelä-Pohjanmaalla kappalaisena ja oli myös edustajana valtiöpäivillä 1750-luvulla. Hänen kirkkoherran virkakautensa alkupuolelle ajoittuu Raahen-Salon kirkkoherrakunnan ns. suuri kirkkoriita. Kirkkoherrana ollessaan hän kunnostautui myös paikkakunnan historian tutkijana ja kirjoitti ruotsiksi ensimmäisen [[Saloinen|Saloisten]] ja Raahen alueen historiikin ''Historiallisia kuvauksia Raahesta ja Saloisista'', joka perustuu osittain vanhempaan salolaiseen käsikirjoitukseen, ns. Codex Peitziukseen. [[Martti Levón]] suomensi Stenbäckin teoksen vuonna 1970. Stenbäckin johdolla kunnostettiin Saloisten kirkkoherran pappila Mikkelä, jonka vanhempi päärakennus eli nykyinen renkitupa on rakennettu juuri Stenbäckin aikana.<ref>Kotiseutumme Pattijoki, Raahe, Vihanti 2001-2002, Botnia-foto oy.</ref><ref>Raahen tienoon historia II, Toivo Nygård, Heikki Rantatupa, Pekka Toivanen, Ossi Viita 1995.</ref><ref>Pappeja, talonpoikia, Martti Levón 1971.</ref>

Stenbäck oli Raahen-Salon kirkkoherrakunnan pitkäaikainen kirkkoherra vuosina 1757–1773. Hän aloitti työuransa 24-vuotiaana [[Ilmajoki|Ilmajoella]] Etelä-Pohjanmaalla kappalaisena ja oli myös edustajana valtiöpäivillä 1750-luvulla. Hänen kirkkoherran virkakautensa alkupuolelle ajoittuu Raahen-Salon kirkkoherrakunnan niin sanottu suuri kirkkoriita. Kirkkoherrana ollessaan hän kunnostautui myös paikkakunnan historian tutkijana ja kirjoitti ruotsiksi ensimmäisen [[Saloinen|Saloisten]] ja Raahen alueen historiikin ''Historiallisia kuvauksia Raahesta ja Saloisista'', joka perustuu osittain vanhempaan salolaiseen käsikirjoitukseen, niin sanottuun ''Codex Peitziukseen''. [[Martti Levón]] suomensi{{Lähde}} Stenbäckin teoksen vuonna 1970 ja kirjoitti siihen esipuheen. Stenbäckin johdolla kunnostettiin Saloisten kirkkoherran pappila Mikkelä, jonka vanhempi päärakennus eli nykyinen renkitupa on rakennettu juuri Stenbäckin aikana.<ref>Kotiseutumme Pattijoki, Raahe, Vihanti 2001-2002, Botnia-foto oy.</ref><ref>Raahen tienoon historia II, Toivo Nygård, Heikki Rantatupa, Pekka Toivanen, Ossi Viita 1995.</ref><ref>Pappeja, talonpoikia, Martti Levón 1971.</ref>

==Julkaisut==
*Döpta christnas enighet, [1751]
*Historiallisia kuvauksia Raahesta ja Saloisista, Esipuheen kirj. Martti Levón ; Julk.: Saloisten kotiseutu- ja museoyhdistys. Julkaistu: Oulu : Pohjoinen, 1970.
*Beskrifning öfver Brahestad o. Salo Sockens historik.
*Hädanfärd, wälfärd, 1735
*Lähtö- ja hyvästijättö-saarna : pidetty Ilmajoen emäkirkosa 1757, Hjält 1825
*Se cuoleman catkeruden makeuttawa : Jumalan lasten autuus, christillises ruumijn saarnas, .., 1750, Nils Aeimelaeuksen ruumissaarna
*Wanhurscauden catomatoin cunnia-kruunu, 1771


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 23. joulukuuta 2008 kello 17.47

Thomas Stenbäck (1713 Ilmajoki1776 Liminka) oli suomalainen pappi.[1]

Stenbäck oli Raahen-Salon kirkkoherrakunnan pitkäaikainen kirkkoherra vuosina 1757–1773. Hän aloitti työuransa 24-vuotiaana Ilmajoella Etelä-Pohjanmaalla kappalaisena ja oli myös edustajana valtiöpäivillä 1750-luvulla. Hänen kirkkoherran virkakautensa alkupuolelle ajoittuu Raahen-Salon kirkkoherrakunnan niin sanottu suuri kirkkoriita. Kirkkoherrana ollessaan hän kunnostautui myös paikkakunnan historian tutkijana ja kirjoitti ruotsiksi ensimmäisen Saloisten ja Raahen alueen historiikin Historiallisia kuvauksia Raahesta ja Saloisista, joka perustuu osittain vanhempaan salolaiseen käsikirjoitukseen, niin sanottuun Codex Peitziukseen. Martti Levón suomensilähde? Stenbäckin teoksen vuonna 1970 ja kirjoitti siihen esipuheen. Stenbäckin johdolla kunnostettiin Saloisten kirkkoherran pappila Mikkelä, jonka vanhempi päärakennus eli nykyinen renkitupa on rakennettu juuri Stenbäckin aikana.[2][3][4]

Julkaisut

  • Döpta christnas enighet, [1751]
  • Historiallisia kuvauksia Raahesta ja Saloisista, Esipuheen kirj. Martti Levón ; Julk.: Saloisten kotiseutu- ja museoyhdistys. Julkaistu: Oulu : Pohjoinen, 1970.
  • Beskrifning öfver Brahestad o. Salo Sockens historik.
  • Hädanfärd, wälfärd, 1735
  • Lähtö- ja hyvästijättö-saarna : pidetty Ilmajoen emäkirkosa 1757, Hjält 1825
  • Se cuoleman catkeruden makeuttawa : Jumalan lasten autuus, christillises ruumijn saarnas, .., 1750, Nils Aeimelaeuksen ruumissaarna
  • Wanhurscauden catomatoin cunnia-kruunu, 1771

Lähteet

  1. Yrjö Reinilän esitelmä
  2. Kotiseutumme Pattijoki, Raahe, Vihanti 2001-2002, Botnia-foto oy.
  3. Raahen tienoon historia II, Toivo Nygård, Heikki Rantatupa, Pekka Toivanen, Ossi Viita 1995.
  4. Pappeja, talonpoikia, Martti Levón 1971.