Ero sivun ”Sitruuna” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: ta:எலுமிச்சை, te:నిమ్మ |
p Botti lisäsi: tg:Лимӯ |
||
Rivi 107: | Rivi 107: | ||
[[te:నిమ్మ]] |
[[te:నిమ్మ]] |
||
[[th:เลมอน]] |
[[th:เลมอน]] |
||
[[tg:Лимӯ]] |
|||
[[tr:Limon (ağaç)]] |
[[tr:Limon (ağaç)]] |
||
[[uk:Лимон]] |
[[uk:Лимон]] |
Versio 7. joulukuuta 2008 kello 23.07
Sitruuna | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Magnoliophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Sapindales |
Heimo: | Ruutakasvit Rutaceae |
Suku: | Sitruspuut Citrus |
Laji: | limon |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Sitruuna (Citrus limon) on ruutakasveihin (Rutaceae) kuuluva sitruspuu. Sen hedelmää kutsutaan myös samalla nimellä. Sitruunan hedelmästä tavallisimmin käytetään siitä puristettu mehu, mutta myös hedelmälihaa ja kuoria käytetään mm. ruuanlaitossa ja juomasekoituksissa. Sitruunaa syödään harvoin sellaisenaan, sillä sen hapan maku ei miellytä kovin monia. Sitruunamehusta on noin 5 % sitruunahappoa, joka antaa sille happaman maun. Sitruunan itäminen siemenestä hedelmää tuottavaksi puuksi kestää noin 15 vuotta.
Sitruunanviljelyn historiaa
Sitruunoita on kasvatettu ilmeisesti sekä Kiinassa että Intiassa jo tuhansia vuosia sitten.[1] Eurooppaan kasvi tuotiin viimeistään ajanlaskumme alussa, ensimmäisenä Etelä-Italiaan. Amerikkaan se vietiin jo Kolumbuksen retkien mukana 1493. 1700-luvulla James Lind torjui merimiesten keripukkia sitruunamehun sisältämän C-vitamiinin avulla.
Muita sitruunan makuisia tai tuoksuisia kasveja
Sitruunan ominaista tuoksua aiheuttava aine on limoneeni-niminen eteerinen öljy.[2] Sama tuoksu on monissa muissakin kasveissa.
Tuoksupelargonia on koristekasvi, sitruunamelissa mauste. Sitruunaruoho Cymbopogon citratus tai C. flexuosus ovat aasialaisen ruoan mausteita, sitronellaheinä Cymbopogon nardus koristekasvi ja kosmetiikan raaka-aine.[3]
Ravintoarvot
Ravintoarvot sataa grammaa kohden:[4]
- energiaa 150 kJ
- hiilihydraattia 2,2 g
- rasvaa 1,1 g
- proteiinia 0,6 g
Lähteet
- ↑ Citruspages
- ↑ Natur-produkt
- ↑ Rahola
- ↑ Sitruuna kuorittu Fineli.fi. Kansanterveyslaitos. Viitattu 19. helmikuuta 2008.