Ero sivun ”Kemiallinen merkki” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: th:สัญลักษณ์ธาตุ |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[ |
[[Kuva:Chlorum-35-molecule.gif|thumb|Kloorimolekyyli]] |
||
'''Kemiallinen merkki''' on lyhyt, [[latinalaiset aakkoset|latinalaisia aakkosia]] käyttävä merkintätapa [[alkuaine]]elle. Kaikilla luonnollisilla alkuaineilla on yksi tai kaksi kirjainta pitkä kemiallinen merkki, mutta joillakin keinotekoisilla alkuaineilla se on väliaikaisesti kolme kirjainta pitkä. Kemiallisia merkkejä käytetään esimerkiksi lyhenteinä ja [[reaktioyhtälö]]issä. Ne ovat tunnettuja maailmanlaajuisesti, joten niitä ei tarvitse kääntää kuten alkuaineiden nimiä. Moni kemiallinen merkki on johdettu [[latina]]sta tai [[kreikan kieli|kreikasta]]: esimerkiksi Au ([[kulta]]) on peräisin latinan sanasta ''aurum''. |
'''Kemiallinen merkki''' on lyhyt, [[latinalaiset aakkoset|latinalaisia aakkosia]] käyttävä merkintätapa [[alkuaine]]elle. Kaikilla luonnollisilla alkuaineilla on yksi tai kaksi kirjainta pitkä kemiallinen merkki, mutta joillakin keinotekoisilla alkuaineilla se on väliaikaisesti kolme kirjainta pitkä. Kemiallisia merkkejä käytetään esimerkiksi lyhenteinä ja [[reaktioyhtälö]]issä. Ne ovat tunnettuja maailmanlaajuisesti, joten niitä ei tarvitse kääntää kuten alkuaineiden nimiä. Moni kemiallinen merkki on johdettu [[latina]]sta tai [[kreikan kieli|kreikasta]]: esimerkiksi Au ([[kulta]]) on peräisin latinan sanasta ''aurum''. |
||
Rivi 12: | Rivi 13: | ||
*[[Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä]] |
*[[Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä]] |
||
[[Luokka:Alkuaineet |
[[Luokka:Alkuaineet]] |
||
[[Luokka:Kemiallinen nimeäminen]] |
[[Luokka:Kemiallinen nimeäminen]] |
||
Versio 26. marraskuuta 2008 kello 11.14
Kemiallinen merkki on lyhyt, latinalaisia aakkosia käyttävä merkintätapa alkuaineelle. Kaikilla luonnollisilla alkuaineilla on yksi tai kaksi kirjainta pitkä kemiallinen merkki, mutta joillakin keinotekoisilla alkuaineilla se on väliaikaisesti kolme kirjainta pitkä. Kemiallisia merkkejä käytetään esimerkiksi lyhenteinä ja reaktioyhtälöissä. Ne ovat tunnettuja maailmanlaajuisesti, joten niitä ei tarvitse kääntää kuten alkuaineiden nimiä. Moni kemiallinen merkki on johdettu latinasta tai kreikasta: esimerkiksi Au (kulta) on peräisin latinan sanasta aurum.
Järjestysluvultaan suurimmat alkuaineet ovat saaneet väliaikaisen nimen perustuen latinankielisiin lukusanoihin. Nykyisellään suurin pysyvästi nimetty alkuaine on röntgenium, numero 111.
Suomalaisista alkuaineelle nimensä on antanut Johan Gadolin (Gadolinium).