Ero sivun ”Silli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
eikun siis näin |
p Botti lisäsi: bg, et, hu, id, is, it poisti: nn, no, pl, sv |
||
| Rivi 44: | Rivi 44: | ||
[[Luokka:Sillikalat]] |
[[Luokka:Sillikalat]] |
||
[[id:Haring Atlantik]] |
|||
[[bg:Херинга]] |
|||
[[cs:Sleď obecný]] |
[[cs:Sleď obecný]] |
||
[[da:Sild]] |
[[da:Sild]] |
||
[[de:Atlantischer Hering]] |
[[de:Atlantischer Hering]] |
||
[[et:Atlandi heeringas]] |
|||
[[en:Atlantic herring]] |
[[en:Atlantic herring]] |
||
[[fr:Hareng]] |
[[fr:Hareng]] |
||
[[io:Haringo]] |
[[io:Haringo]] |
||
| ⚫ | |||
[[it:Clupea harengus]] |
|||
[[lb:Hierk]] |
[[lb:Hierk]] |
||
[[lt:Atlantinė silkė]] |
[[lt:Atlantinė silkė]] |
||
[[ |
[[hu:Hering]] |
||
| ⚫ | |||
[[pl:Śledź]] |
|||
[[simple:Atlantic Herring]] |
[[simple:Atlantic Herring]] |
||
[[sv:Sill]] |
|||
Versio 18. marraskuuta 2008 kello 14.25
| Silli | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Uusviuhkaeväiset Neopterygii |
| Lahko: | Sillikalat Clupeiformes |
| Heimo: | Sillit Clupeidae |
| Suku: | Clupea |
| Laji: | harengus |
| Kolmiosainen nimi | |
|
Clupea harengus harengus |
|
| Katso myös | |
Silli (Clupea harengus harengus) on pohjoisissa merissä elävä parvikala. Se on samaan kalalajiin kuuluvaa silakkaa vähän isompi ja rasvaisempi. Se elää Atlantilla suurina parvina. Parvessa voi olla jopa neljä miljardia yksilöä. Silli voi kasvaa 45 cm pitkäksi ja painaa puoli kiloa.
Islanti, Norja ja Yhdistynyt kuningaskunta (Englanti) ovat perinteisiä sillinkalastusmaita. Yhdysvalloissa Uuden Englannin rannikolla kalastetaan myös paljon silliä. Silli on arvostettu saaliskala ja sen pyynti tapahtuu pääsääntöisesti troolilla eli laahusnuotalla ja parvet etsitään kaikuluotaimella.
Sillin ruokakäyttö
Koska sillinpyyntialukset ovat perinteisesti pitkiä aikoja merellä, on tuoreen sillin saanti useimmille kokematonta herkkua. Suomellakin oli takavuosina oma sillinpyyntialuksensa Saukko Islannin vesillä pyytämässä. Sen kotiin tulo sillilastissa heinä-elokuussa oli odotettu tapahtuma ja sanomalehtien noteeraama juttu. Uudet perunat sopivat silloin mainiosti samaan ruokapöytään sillin kanssa.
Maissa silliä on yleensä tarjolla vain suolasillinä tai muuten säilöttynä. Aikoinaan sotien jälkeen on ollut kaupoista saatavana myös pakastettua eli "jääsilliä", ja myös tuoreena savustettuna, kuten kotoisempaa silakkaakin.
Sillin ensikäsittely tapahtuu jo pyyntialuksilla suolaamalla sillit tynnyreihin. Suolan lisäksi käytetään jonkin verran sokeria. Monenlainen sillien purkitus tehdään vasta maissa, mereltä tynnyreissä tuoduista suolasilleistä. Ennen sillit suolattiin tynnyreihin sellaisenaan, aivan kokonaisina. Nykyään tynnyrisillin saa päättömänä ja pyrstöttömänä, mutta ei suolistettuna. Päätöntä ja pyrstötöntä silliä, samoin kuin ruodotonta sillifilettä, myydään myös yksittäin tyhjiöpakattuna.
Suomessa ja Ruotsissa on tapana marinoida suolasillin filepaloja etikkaa, sokeria, suolaa ja mausteita sisältävissä mausteliemissä (matjessilli, perhesilli, sipulisilli, sinappisilli).
Aiheesta muualla
- Clupea harengus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)