Ero sivun ”Cro-Magnonin ihminen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: bg:Кроманьонски човек |
|||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
Euroopassa olivat pitkään vaikuttaneet ns. [[Neandertalinihminen|neandertalilaisen]] ihmislajin yksilöt. He kuitenkin alkoivat muistuttaa enemmän nykyihmistä suhteellisen myöhään, useiden arvioiden mukaan noin 55 000 vuotta sitten. Ulkoisesti he olivat kehittymättömämpiä kuin Cro-Magnonin ihmiset, jotka saapuivat Eurooppaan, luultavasti Lähi-idän suunnalta, 40 000–35 000 vuotta sitten. Nyttemmin Venäjän Don-joen rannalta löytyneet työkalut ja esineet viittaavat siihen, että nykyihminen saapui koilliseen Eurooppaan ennen kuin Cro-Magnonin ihminen Euroopan keskiosiin. Coloradon Boulderin yliopiston ja Venäjän tiedeakatemian yhteinen tutkimusryhmä ajoitti Don-joen Kostinkista löytyneet kivi- ja luuesineet 45 000-42 000 vuotta vanhoiksi. |
Euroopassa olivat pitkään vaikuttaneet ns. [[Neandertalinihminen|neandertalilaisen]] ihmislajin yksilöt. He kuitenkin alkoivat muistuttaa enemmän nykyihmistä suhteellisen myöhään, useiden arvioiden mukaan noin 55 000 vuotta sitten. Ulkoisesti he olivat kehittymättömämpiä kuin Cro-Magnonin ihmiset, jotka saapuivat Eurooppaan, luultavasti Lähi-idän suunnalta, 40 000–35 000 vuotta sitten. Nyttemmin Venäjän Don-joen rannalta löytyneet työkalut ja esineet viittaavat siihen, että nykyihminen saapui koilliseen Eurooppaan ennen kuin Cro-Magnonin ihminen Euroopan keskiosiin. Coloradon Boulderin yliopiston ja Venäjän tiedeakatemian yhteinen tutkimusryhmä ajoitti Don-joen Kostinkista löytyneet kivi- ja luuesineet 45 000-42 000 vuotta vanhoiksi. |
||
Näiden kahden ihmisryhmän välillä oli selviä anatomisia ja ulkonäöllisiä eroja ja erityisesti ne näkyivät kasvojen piirteissä. Cro-Magnonin ihmisen kasvot olivat kuin nykyisen eurooppalaisen kasvot, kulmakaaret olivat hieman suuremmat ja kasvot olivat leveämmät sekä leuka jykevämpi. Cro-Magnon-ihmisen otsa ei ollut enää yhtä luisu kuin Neandertalin ihmisellä, jonka kasvot olivat yleensä suuremmat ja leuka heikommin kehittynyt kuin Cro-Magnonin ihmisellä. |
Näiden kahden ihmisryhmän välillä oli selviä anatomisia ja ulkonäöllisiä eroja ja erityisesti ne näkyivät kasvojen piirteissä. Cro-Magnonin ihmisen kasvot olivat pitkälti kuin nykyisen eurooppalaisen kasvot, kulmakaaret olivat hieman suuremmat ja kasvot olivat leveämmät sekä leuka jykevämpi. Cro-Magnon-ihmisen otsa ei ollut enää yhtä luisu kuin Neandertalin ihmisellä, jonka kasvot olivat yleensä suuremmat ja leuka heikommin kehittynyt kuin Cro-Magnonin ihmisellä. |
||
== Kulttuuri == |
== Kulttuuri == |
||
Versio 5. marraskuuta 2008 kello 19.07
Cro-Magnonin ihminen oli ensimmäinen nykyihminen Euroopassa ja vanhin tunnettu nykyihmisen rotu. Se erosi hiukan nykyisistä ihmisroduista. Cro-Magnonin ihminen on elänyt Euroopassa myöhäispaleoliittisella kaudella, arviolta 35 000–10 000 vuotta sitten. Cro-Magnonin luoma jääkauden ajan kulttuuri oli pitkälle kehittynyt metsästyskulttuuri luolaveistoksineen, luolataiteineen ja koristelluin ja taitavasti tehtyine työkaluineen. Aseita ja työkaluja tehtiin taitavasti peuransarvesta ja luusta. Ihmiset ryhmittyivät heimoiksi ja ehkä myös heimot suuremmiksi klaaneiksi.
Nimitys Cro-Magnon tulee pienestä louhikkoisesta suojasta, josta Louis Lartet löysi vuonna 1868 viisi tämän ihmistyypin luurankoa. Löytöpaikka sijaitsee Eyzier-de-Tayacissa Dordognen maakunnassa keskiosassa Ranskaa. Dordognen seudulta on tehty lukuisia muita jääkauden ajan löytöjä.
Löytöhistoria
Vuonna 1859 geologi Louis Lartet suoritti kaivauksia Cro-Magnonin alueella, jossa oli lukuisia Eyzies-de-Tayacin kalkkikivisen kallion suojassa olevia turvapaikkoja. Yhdessä niistä hän löysi viisi luurankoa, ja niiden yhteydessä oli muitakin jäänteitä. Kolme näistä luurangoista oli aikuisia miehiä, yksi oli nainen ja yksi lapsi. On mahdollista että kyseessä on Aurignac-kulttuurin hautapaikka.
Näiden luurankojäänteiden, eritoten numero 1 eli vanhuksen perusteella Armand de Quatrefages ja Ernest-Théodore Hamy perustelivat vuonna 1878 Cro-Magnon rodun olemassaolon. Tämän ihmisrodun ominaispiirteet poikkesivat kaikista muista aiemmin löydetyistä, muun muassa eurooppalaisesta neandertalin ihmisestä, ja ne muistuttivat enemmän nykyihmistä kuin aiemmat löydökset. Löydön määrittelijät antoivat aluksi löydöille monia erilaisia nimityksiä, mutta ne ovat painuneet unohduksiin ja 'Cro-Magnon -ihminen' -nimeä käytetään nykyään laajalti eurooppalaisen nykyihmisen, modernin ihmisen, fossiililöydöistä, muun muassa Grimaldin luolan löydöt ovat Cro-Magnonin ihmisiä.
Cro-Magnonilaisen anatomia
Euroopassa olivat pitkään vaikuttaneet ns. neandertalilaisen ihmislajin yksilöt. He kuitenkin alkoivat muistuttaa enemmän nykyihmistä suhteellisen myöhään, useiden arvioiden mukaan noin 55 000 vuotta sitten. Ulkoisesti he olivat kehittymättömämpiä kuin Cro-Magnonin ihmiset, jotka saapuivat Eurooppaan, luultavasti Lähi-idän suunnalta, 40 000–35 000 vuotta sitten. Nyttemmin Venäjän Don-joen rannalta löytyneet työkalut ja esineet viittaavat siihen, että nykyihminen saapui koilliseen Eurooppaan ennen kuin Cro-Magnonin ihminen Euroopan keskiosiin. Coloradon Boulderin yliopiston ja Venäjän tiedeakatemian yhteinen tutkimusryhmä ajoitti Don-joen Kostinkista löytyneet kivi- ja luuesineet 45 000-42 000 vuotta vanhoiksi.
Näiden kahden ihmisryhmän välillä oli selviä anatomisia ja ulkonäöllisiä eroja ja erityisesti ne näkyivät kasvojen piirteissä. Cro-Magnonin ihmisen kasvot olivat pitkälti kuin nykyisen eurooppalaisen kasvot, kulmakaaret olivat hieman suuremmat ja kasvot olivat leveämmät sekä leuka jykevämpi. Cro-Magnon-ihmisen otsa ei ollut enää yhtä luisu kuin Neandertalin ihmisellä, jonka kasvot olivat yleensä suuremmat ja leuka heikommin kehittynyt kuin Cro-Magnonin ihmisellä.
Kulttuuri
Tutkimuksen ongelmana on ollut Cro-Magnonin ihmisen suhde alueella jo paljon aiemmin asuneeseen neandertalin ihmiseen. Kyseessä oli kahden eri tasolla olevan kulttuurin kohtaaminen, niiden väliset suhteet ja mahdollinen kulttuuriadaptaatio.
Voidaan olettaa, että nämä ihmislajit ovat olleet tekemisissä toistensa kanssa, mutta erilaisilla anatomisilla piirteillä on luultavasti ollut vaikutusta tähän yhteydenpitoon, joskin vaikutuksen määrä arviointi vaihtelee hyvin voimakkaasti tutkijan mukaan. Ääripäätä tutkijoiden mielipiteissä edustaa täysin vihamielinen suhtautuminen, toista ääripäätä taas rauhanomainen rinnakkaiselo. Pitkään on uskottu, että mukaan nämä lajit olisivat saaneet myös aikaan lisääntymiskykyisiä risteymiä. Tämän tulkinnan mukaan neandertalilaiset olisivat myös osanneet omaksua ongelmitta Cro-Magnon -kulttuurilta monia asioita ja täten kyse olisi ollut vain kahden ihmistyypin kohtaamisesta. Nykyisin näiden lajien risteytymiseen ei enää juurikaan uskota geneettisin perustein.
Sulautuminen
Neandertalin ihminen katosi muutamia tuhansia vuosia sen jälkeen, kun Cro-Magnonit ilmestyivät Euroopan alueelle. Tästä katoamisesta on esitetty monia erilaisia teorioita. Tutkijasta riippuen niitä painotetaan hyvinkin eri tavoin.
Erään näkemyksen mukaan Cro-Magnonin ihmisillä oli paremmat kielelliset taidot ja he olisivat siten kyenneet tehokkaamman teknologian kehittämiseen sekä parempaan yksilöiden ja ryhmien väliseen yhteistyöhön. Tämä uusi "entistä tehokkaampi" ihmisryhmä lisääntyi voimakkaasti, ja samaan aikaan aiempien asukkaiden määrä väheni. Vähitellen koko Euroopan alue oli Cro-Magnonin ihmisten asuttama.
Neandertalilaisten tiedetään saaneen kulttuurivaikutteita nykyihmisiltä. Erään teorian mukaan tapahtui myös nykyihmisen ja neandertalilaisen geneettistä sekoittumista. Tätä on perusteltu esimerkiksi löydetyillä luurangoilla, jotka vaikuttavat risteymiltä, esimerkiksi Romanian löydöt vuodelta 2002.[1]. Risteytymisestä ei kuitenkaan ole nykytietojen mukaan geneettisiä todisteita. Mahdollisesti nykyihmisen ja neandertalilaisen risteymät olivat lisääntymiskyvyttömiä, kuten monien muidenkin eläinten risteymät.
On mahdollista, että noin 30 000 vuotta sitten tapahtunut ilmaston äkkinäinen kylmeneminen osaltaan nopeutti neandertalilaisten katoamista, sillä kylmenevissä ympäristöissä Cro-Magnonin ihmiset näyttävät löytöjen mukaan tulleen toimeen paremmin kuin neandertalilaiset.