Ero sivun ”Kirahvi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ptbotgourou (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: qu:Hirapha
Rei-bot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: mk:Жирафа
Rivi 102: Rivi 102:
[[jbo:djirafa]]
[[jbo:djirafa]]
[[hu:Zsiráf]]
[[hu:Zsiráf]]
[[mk:Жирафа]]
[[mr:जिराफ]]
[[mr:जिराफ]]
[[nl:Giraffe (dier)]]
[[nl:Giraffe (dier)]]

Versio 1. marraskuuta 2008 kello 03.09

Tämä artikkeli käsittelee nisäkästä. Artikkeli tähdistöstä, katso Kirahvi (tähdistö).
Kirahvi
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo: Kirahvieläimet Giraffidae
Suku: Giraffa
Laji: camelopardalis
Kaksiosainen nimi

Giraffa camelopardalis
(Linnaeus, 1758)

Kirahvin eri alalajien levinneisyys
Kirahvin eri alalajien levinneisyys
Alalajit
Katso myös

  Kirahvi Wikispeciesissä
  Kirahvi Commonsissa

Kirahvi (Giraffa camelopardalis) on korkein maanisäkäs. Uroksen korkeus on 4,8–5,5 metriä ja paino jopa 900 kiloa. Naaraat ovat hieman lyhyempiä ja painavat vähemmän. Kirahvin pää on kiilamainen. Sekä uroksella että naaraalla on pysyvät, muodoltaan tappimaiset sarvet, jotka ovat nahan peittämät. Silmät ovat suuret, vinot ja pitkien tuuheiden ripsien suojaamat. Kirahvilla on jyrkästi viettävä selkä. Kaulanikamia on seitsemän kuten muillakin nisäkkäillä ja niiden pituus on noin 40 cm. Kirahvin turkissa on vaalealla pohjalla eri kokoisia ja muotoisia läiskiä, joiden väri vaihtelee oranssista lähes mustaan. Jokaisen yksilön kuviointi on erilainen.

Kirahvi voi elää luonnossa noin 25-vuotiaaksi[1], tavallisesti elämänkaaren pituus on noin 15–20 vuotta.[2]

Elintavat

Kirahvit elävät yksikseen tai pieninä ryhminä. Useimmiten ne kuljeskelevat 5–6 yksilön kokoisina ryhminä, joiden kokoonpano vaihtuu jatkuvasti, sillä ne eivät ole varsinaisesti laumoja. Yksinäiset kirahvit elävät metsässä, jossa niitä on vaikea havaita, kun taas tasangolla on turvallisempaa kokoontua ryhmäksi. Kirahvin vihollisia ovat leijonat ja ihmiset. Kirahvi on herkkä eläin ja lähtee helposti juoksemaan karkuun. Kirahvi syö lehtiä ja oksia.

Elinympäristö

Kirahvi Pilanesbergin luonnonpuistossa Etelä-Afrikassa.

Kirahvit elävät Afrikassa Saharan eteläpuolisilla alueilla, puu- ja pensassavanneilla sekä ruohotasangoilla. Kirahvit elävät pienissä laumoissa ja niillä on arvojärjestys. Laumaa johtaa täysikasvuinen uros.

Sarvet

Toisin kuin joillekin muille eläimille, myös naaraille kasvavat sarvet. Sarvet ovat nahan peittämät.

Lähteet

  1. YPTE
  2. San Diego Zoo

Aiheesta muualla

Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Malline:Link FA Malline:Link FA