Uno Cygnaeus

Uno Cygnaeus

Uno Cygnaeus (s. 12. lokakuuta 1810 Hämeenlinna – 2. tammikuuta 1888 Helsinki) tunnetaan Suomen kansakoulun isänä. Ammatiltaan Cygnaeus oli pappi.

Uransa Cygnaeus aloitti Viipurissa, mutta syyllistyi melko pian avioliiton ulkopuoliseen suhteeseen. Tämän jälkeen Cygnaeus joutuikin siirtymään juuri perustettuun Venäjän Alaskan Sitkan luterilaisen seurakunnan saarnaajan virkaan, jossa toimi viisi vuotta. Takaisin Eurooppaan palattuaan toimi kaksitoista vuotta Pietarissa lähinnä kirkkokoulun opettajana.

Vuonna 1856 Suomen senaatti pyysi kansalaisilta esityksiä yleisen koululaitoksen järjestämiseksi. Cygnaeuksen vuonna 1857 jättämä perusteltu esitys herätti huomiota ja Cygnaeus lähetettiin Keski-Eurooppaan opintomatkalle. Tutustuttuaan tarkemmin saksalaisiin ja sveitsiläisiin kansankoululaitoksiin Cygnaeus esitti kansakoululaitoksen luomisesta uuden suunnitelman, johon sisältyi kansakoulunopettajaseminaarin perustaminen Jyväskylään. Uno Cygnaeus nimitettiinkin vuonna 1861 kansakoulujen ylitarkastajaksi ja seminaari perustettiin vuonna 1863. Ensimmäinen kansakouluasetus annettiin vuonna 1866. Cygnaeus toimi virkansa ohella Jyväskylän seminaarin ensimmäisenä johtajana vuoteen 1870 saakka.

Uno Cygnaeus muistetaan Suomessa ensisijaisesti kansakoululaitoksen kehittäjänä, mutta kansainvälisesti hänen merkittävin aikaansaannoksensa on käsityön tuominen pakolliseksi oppiaineeksi kansakouluun. Cygnaeus pyrki luomaan käsityön opetuksesta yleissivistävän oppiaineen, joka samalla lisäisi käytännön työn kunnioitusta ja antaisi oppilaille valmiuksia suoriutua aiempaa paremmin 1800-luvun Suomen maatalousyhteisössä tarpeellisista teknisistä töistä. Cygnaeuksen käsityöaineessa tärkeimmäksi oppisisällöksi muodostuikin erilaisten maataloustyökalujen valmistaminen puu- ja metallityön keinoin. Metallityön korostaminen antoi kuitenkin oppilaille valmiuksia toimia myös teollistuvassa yhteiskunnassa. Tyttöjen käsityönopetus muodostui vastaavalla tavalla palvelemaan kotitalouden naisellisiksi katsottuja tehtäviä.

Cygnaeuksen ihmisihanne ruumiillistui opettajaseminaarien opetusohjelmassa. Musiikillista lahjakkuutta pidettiin erittäin tärkeänä ja seminaarilaisilta vaadittiin hyvää laulutaitoa jo pääsyvaatimuksena. Soittotaito opeteltiin seminaarissa. Toisaalta myös käden taitojen kehittäminen muodostui erittäin tärkeäksi ja siihen käytettiin useita tunteja viikossa jokaisena opiskeluvuotena. Nämä ainekset yhdessä vahvan kristilliseen arvomaailmaan perustuneen kasvatusihanteen ja voimakkaan isänmaallisen hengen kanssa muodostivat Cygnaeuksen käsityksen tasapainoisesta ihmisestä, jollaiseksi tuore kansakoulunopettaja haluttiin kasvattaa.

Cygnaeusta pidetään perinteisesti Suomen kansakoululaitoksen isänä, minkä vuoksi hänen mukaansa on nimetty kouluja useissa kaupungeissa, muun muassa Porissa.

Uno Cygnaeus on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle kortteliin U18-13-11.

Katso myös

• Kansakoulu
• Johann Heinrich Pestalozzi
• Friedrich Fröbel
• Hanna Rothman
• Elisabeth Alander
• Maria Montessori

Aiheesta muualla

• Uno Cygnaeus Jyväskylän yliopiston museon sivuilla
• Wahlström, E. (2004) Tanssiva pappi. Suom. Hämäläinen, T. ja Kiuru, V. Alkuteos Den dansande prästen. Schildts Förlags Ab
• Radio-ohjelma Uno Cygnaeuksen ilmestyneestä elämäkerrasta
• Artikkeleita Uno Cygnaeuksen työstä käsityönopetuksen uranuurtajana