Martti Larni

Martti Johannes Larni (vuoteen 1942 Laine, s.22. syyskuuta 1909 Pakila, Helsingin maalaiskunta – k.7. maaliskuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Larni oli elinaikanaan Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia kirjailijoita Neuvostoliitossa ja muissa itäblokin maissa kirjansa Neljäs nikama ansiosta. Larni oli Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja vuosina 1964–1967.

Larni syntyi maalarimestari Johan Viktor Laineen ja Matilda Puntilan yhdeksänlapsiseen perheeseen neljäntenä lapsena. Kansakoulua käydessään hän oli kesäisin paimenena äitinsä kotona Hauholla. Näistä kokemuksista hän myöhemmin työsti kirjan Hyvien ihmisten kylä. Larni alkoi kirjoittaa runoja ja novelleja 15-vuotiaana, ja hänen runojaan julkaistiin ensimmäisen kerran Juttutupa-nimisessä lehdessä 1926. Hän liittyi 1928 Nuoren Voiman Liiton jäseneksi.

Kansakoulun jälkeen Larni toimi puutarha-apulaisena, liikemiehenä ja kävi myös osuuskauppakoulun. Vuosina 1937–1943 Hän toimi helsinkiläisen osuusliike Elannon julkaiseman Elanto-lehden toimittajana ja sen jälkeen vuoteen 1951 saakka Elannon osastopäällikkönä ja Elanto-lehden päätoimittajana.

Larni asui Yhdysvalloissa 1948–1949 ja 1951–1954 työskennellen Co-op. Public Association nimisen kustannusliikkeen palveluksessa toimittajana. Suomeen palattuaan Larni toimi 1955-1965 Me Kuluttajat -lehden toimittajana sekä 1956–1959 Kulutusosuuskuntien Keskusliiton osastopäällikkönä.

Larnin ensimmäinen romaani oli 1936 Aslak Nuorti salanimellä julkaistu Seikkailuja Saamenmaassa. Larnin 1937 ilmestynyt seuraava kirja Kuilu aiheutti sitten valtavan kohun, koska siinä käsiteltiin silloin hyvin arkoja aiheita, Suomen sisällissotaa punaisten näkökulmasta ja homoseksuaalisuutta. Kuilu kertoi toimittaja ja kirjailija Unto Kamarasta, jolla oli homoseksuaalinen suhde tohtori H:ksi kutsuttuun kirjallisuudentutkijaan. Sisällissodan alkaessa Kamara liittyy punaisiin ja tappaa tohtori H:n. Kamara joutuu valkoisten vangiksi ja valkoiset upseerit vaativat häneltä sukupuolisia palveluita vastineena lievemmästä tuomiosta. Vapauduttuaan Kamara yrittää muuttaa elämänsä ja menee naimisiin. Lopulta hän kuitenkin tappaa vaimonsa ja tekee itsemurhan. Erityisesti oikeistolaiset lukijat ja arvostelijat hyökkäsivät teoksen rohkean sisällön vuoksi kirjan kimppuun pitäen sitä sairaana ja moraalisesti vahingollisena.

Osittain tämän kritiikin takia Larni julkaisi seuraavan kirjansa vasta 1942 muutettuaan sitä ennen sukunimensä Laineesta Larniksi. Sodan aikana Larni kirjoitti käsikirjoituksia Suomi-Filmin elokuviin ja oli yhteistyössä elokuvaohjaaja Valentin Vaalan kanssa monissa elokuvissa.

Larnin sodan jälkeen kirjoittamista kirjoista Lähellä syntiä (1946) oli pohjana Hannu Lemisen saman nimiselle 1955 ensi-illan saaneelle elokuvalle. Yhdysvaltain kokemustensa perusteella Larni kirjoitti 1957 kirjan Neljäs nikama eli veijari vastoin tahtoaan. Tämä kirja oli satiiri amerikkalaisesta yhteiskunnasta ja sen ilmiöistä kuten pika-avioliitoista, kaupallisuudesta ja amerikkalaisten tietämättömyydestä muun maailman asioista. Päähenkilö Jeremias Suomalainen muuttaa Yhdysvaltoihin, ja pian hänestä tulee siellä professori ja ihmeparantaja Jerry Finn. Kirjan nimi tuli siitä, että eräs sen henkilöistä, kiropraktikko Isaac Rivers uskoi kaikkien selkäsairauksien aiheutuvan selkärangan neljännestä nikamasta.

Larnin tietämättä teos käännettiin Neuvostoliitossa 1959, ja kirjasta tuli siellä samoin kuin muissa Itä-Euroopan maissa heti valtaisa menestys. Larni jatkoi myöhemmin samantyyppisten satiiristen kirjojen parissa mutta myöhemmät kirjat eivät enää saavuttaneet Neljännen nikaman suosiota. Kaikkiaan Larnin teoksia on käännetty 20 eri kielelle.

Larnille myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1966. Hänet on haudattu Malmin hautausmaalle kortteliin 59-18-240b.

Teoksia

• Seikkailuja Saamenmaassa (1936) (nimellä Aslak Nuorti)
• Kuilu (1937) (nimellä Martti Laine)
• Hyvien ihmisten kylä (1942)
• Arvokkaat köyhät ja heidän kirjava seurakuntansa (1944)
• Kahden maailma (1944) (nimellä Dan Aster)
• Laulun miekka (1944) (yhteisjulkaisu muiden tekijöiden kanssa)
• Malttamaton intohimo (1945) (nimellä Dan Aster)
• Äidin kädet (1945)
• Lähellä syntiä (1946)
• Musta Venus (1946) (nimellä Dan Aster)
• Juokseva lähde (1947)
• Taivas laskeutui maahan (1948)
• Musta Venus (1951)
• Minnesota palaa (1952)
• Neljäs nikama eli Veijari vastoin tahtoaan (1957)
• Kaunis sikopaimen eli Talousneuvos Minna Karlsson-Kanasen muistelmia (1959)
• Suomalainen mollikissa (1962)
• Tästä ei puhuta julkisesti (1964)
• Uskomatonta onnea (1966)
• Esikoispoika (1968)
• Sokrates Helsingissä ja muita tarinoita (1972)
• Laugh With Larni 1973
• Isät äitiyslomalle ja muita tarinoita (1978)

Elokuvakäsikirjoituksia

• Yli rajan 1938 (pohjana Urho Karhumäen romaani, ohjaaja Wilho Ilmari)
• Hopeakihlajaiset 1942 (pohjana Klaus U. Suomelan näytelmä, ohjaaja Wilho Ilmari)
• Keinumorsian 1943 (pohjana Lauri Haarlan näytelmä, ohjaaja Valentin Vaala)
• Neiti Tuittupää 1943 (pohjana Hilja Valtosen romaani, ohjaaja Valentin Vaala)
• Tuomari Martta 1943 (pohjana Ilmari Turjan näytelmä, ohjaaja Hannu Leminen)
• Lähellä syntiä 1955 (pohjana oma romaani, ohjaaja Hannu Leminen)

Lähteet

• Martti Larnin englanninkielinen elämäkerta

Asiasta muualla

• Ylen elävä arkisto: Martti Larnin haastattelu vuodelta 1964