Ero sivun ”Aatehistoria” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Aatehistoria''' on [[ihmiskunta|ihmiskunnan]] [[sivistys|sivistyksen]] [[historia]]a: oppia ja tutkimusta siitä, miten eri [[aate|aatteet]] ovat syntyneet suhteessa omaan aikaansa ja ympäristöönsä. Sen näkyvin osa on (luonnon)tieteiden historian tutkimus. Laajemmin sen tutkimuksen kohteena on eri aikoina ja eri yhteyksissä syntynyt [[kirjallisuus]] ja oppineisuus, sekä kulloinkin käytetyt menetelmät |
'''Aatehistoria''' on [[ihmiskunta|ihmiskunnan]] [[sivistys|sivistyksen]] [[historia]]a: oppia ja tutkimusta siitä, miten eri [[aate|aatteet]] ovat syntyneet suhteessa omaan aikaansa ja ympäristöönsä. Sen näkyvin osa on (luonnon)tieteiden historian tutkimus. Laajemmin sen tutkimuksen kohteena on eri aikoina ja eri yhteyksissä syntynyt [[kirjallisuus]] ja oppineisuus, sekä kulloinkin käytetyt menetelmät esimerkiksi historian ja [[luonnontiede|luonnontieteiden]] tutkimuksessa. |
||
Aatehistoria eroaa [[filosofian historia]]sta, vaikka nämä osa-alueet ovat läheisesti yhteyksissä toisiinsa ja usein päällekkäisiä. Aatehistorian keskeisiä ajatuksia ovat, että aatevirtaukset eivät synny ja kehity eristyksissä niitä luovista ja hyödyntävistä ihmisistä, ja että meidän tulee tutkia ihmisten kulttuuria, elämää ja ympäristöä ymmärtääksemme heidän ajatteluaan. |
Aatehistoria eroaa [[filosofian historia]]sta, vaikka nämä osa-alueet ovat läheisesti yhteyksissä toisiinsa ja usein päällekkäisiä. Aatehistorian keskeisiä ajatuksia ovat, että aatevirtaukset eivät synny ja kehity eristyksissä niitä luovista ja hyödyntävistä ihmisistä, ja että meidän tulee tutkia ihmisten kulttuuria, elämää ja ympäristöä ymmärtääksemme heidän ajatteluaan. |
||
==Länsimaiden aatehistoria== |
==Länsimaiden aatehistoria== |
||
Länsi-Euroopan aatehistoria aloitetaan usein joko [[keskiaika|keskiajasta]] tai vasta [[uusi aika|uuden ajan]] alkaessa. Sen |
Länsi-Euroopan aatehistoria aloitetaan usein joko [[keskiaika|keskiajasta]] tai vasta [[uusi aika|uuden ajan]] alkaessa. Sen aikajanalle kuuluvat ainakin seuraavat aatteet ja henkilöt: |
||
* [[Valistusaika]] |
* [[Valistusaika]] – ihmisoikeudet, uudet luonnontieteet, [[demokratia]] |
||
* [[Royal Society]] |
* [[Royal Society]] – tiedon vaihto oppineiden kesken |
||
* [[Encyclopédie|Ensyklopedistit]] |
* [[Encyclopédie|Ensyklopedistit]] – tiedon jakaminen suurille kansanjoukoille |
||
* [[Romantiikka]] |
* [[Romantiikka]] – yksilön ja henkilökohtaisen kokemuksen korostaminen |
||
* [[Jälkiromantiikka]] |
* [[Jälkiromantiikka]] – reaktiona [[naturalismi]]in, täydennetään ulkopuolelta tehtyjä havaintoja omakohtaisilla kokemuksilla |
||
* [[Modernismi]] |
* [[Modernismi]] – hylkäsi [[kristinusko|kristillisen]] akateemisen perinteen ([[Sigmund Freud]], [[Carl Jung]]) |
||
* [[Eksistentialismi]] |
* [[Eksistentialismi]] – länsimaisten arvojen hylkääminen toisen maailmansodan aikoihin ([[Jean-Paul Sartre]], [[Simone de Beauvoir]], [[Albert Camus]]) |
||
* [[Postmodernismi]] |
* [[Postmodernismi]] – metakerronta, modernismin hylkäys |
||
* [[Strukturalismi]] |
* [[Strukturalismi]] – [[Claude Lévi-Strauss]] |
||
* [[Poststrukturalismi]] |
* [[Poststrukturalismi]] – [[Michel Foucault]] |
||
== Aatehistoria oppiaineena |
== Aatehistoria oppiaineena == |
||
Suomen [[yliopisto |
Suomen [[yliopisto]]issa yhdistetään yleensä aate- ja oppihistoria. Ainetta opetetaan ainakin [[Helsingin yliopisto|Helsingin]] ja [[Oulun yliopisto]]issa. |
||
== Tunnettuja aatehistorioitsijoita == |
== Tunnettuja aatehistorioitsijoita == |
||
| Rivi 46: | Rivi 46: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
* [http://www.tsv.fi/ttapaht/988/manninen.htm Juha Manninen: Oulun yliopiston professorin essee "Mihin aatehistoriaa tarvitaan"] |
* [http://www.tsv.fi/ttapaht/988/manninen.htm Juha Manninen: Oulun yliopiston professorin essee "Mihin aatehistoriaa tarvitaan"] |
||
Versio 29. elokuuta 2008 kello 09.38
Aatehistoria on ihmiskunnan sivistyksen historiaa: oppia ja tutkimusta siitä, miten eri aatteet ovat syntyneet suhteessa omaan aikaansa ja ympäristöönsä. Sen näkyvin osa on (luonnon)tieteiden historian tutkimus. Laajemmin sen tutkimuksen kohteena on eri aikoina ja eri yhteyksissä syntynyt kirjallisuus ja oppineisuus, sekä kulloinkin käytetyt menetelmät esimerkiksi historian ja luonnontieteiden tutkimuksessa.
Aatehistoria eroaa filosofian historiasta, vaikka nämä osa-alueet ovat läheisesti yhteyksissä toisiinsa ja usein päällekkäisiä. Aatehistorian keskeisiä ajatuksia ovat, että aatevirtaukset eivät synny ja kehity eristyksissä niitä luovista ja hyödyntävistä ihmisistä, ja että meidän tulee tutkia ihmisten kulttuuria, elämää ja ympäristöä ymmärtääksemme heidän ajatteluaan.
Länsimaiden aatehistoria
Länsi-Euroopan aatehistoria aloitetaan usein joko keskiajasta tai vasta uuden ajan alkaessa. Sen aikajanalle kuuluvat ainakin seuraavat aatteet ja henkilöt:
- Valistusaika – ihmisoikeudet, uudet luonnontieteet, demokratia
- Royal Society – tiedon vaihto oppineiden kesken
- Ensyklopedistit – tiedon jakaminen suurille kansanjoukoille
- Romantiikka – yksilön ja henkilökohtaisen kokemuksen korostaminen
- Jälkiromantiikka – reaktiona naturalismiin, täydennetään ulkopuolelta tehtyjä havaintoja omakohtaisilla kokemuksilla
- Modernismi – hylkäsi kristillisen akateemisen perinteen (Sigmund Freud, Carl Jung)
- Eksistentialismi – länsimaisten arvojen hylkääminen toisen maailmansodan aikoihin (Jean-Paul Sartre, Simone de Beauvoir, Albert Camus)
- Postmodernismi – metakerronta, modernismin hylkäys
- Strukturalismi – Claude Lévi-Strauss
- Poststrukturalismi – Michel Foucault
Aatehistoria oppiaineena
Suomen yliopistoissa yhdistetään yleensä aate- ja oppihistoria. Ainetta opetetaan ainakin Helsingin ja Oulun yliopistoissa.
Tunnettuja aatehistorioitsijoita
- Isaiah Berlin
- Otto Maria Carpeaux
- Ernst Cassirer
- Michel Foucault
- Arthur Lovejoy
- John Pocock
- Quentin Skinner
Katso myös
Kirjallisuutta
- Markku Hyrkkänen: Aatehistorian mieli. Vastapaino 2002.
- Kevin O’Donnell: Aatehistoria. WSOY 2004.
- Virpi Mäkinen, Keskiajan aatehistoria – Näkökulmia tieteen, talouden ja yhteiskuntateorioiden kehitykseen 1100–1300-luvuilla. Atena Kustannus, Jyväskylä 2003.