Ero sivun ”Konfirmaatio” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
kh |
|||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
Suomen [[evankelis-luterilainen kirkko|evankelis-luterilaisessa kirkossa]] konfirmaatio mielletään [[rippikoulu]]n päätösjuhlaksi, vaikka rippikoulun voikin käydä myös osallistumatta konfirmaatioon. |
Suomen [[evankelis-luterilainen kirkko|evankelis-luterilaisessa kirkossa]] konfirmaatio mielletään [[rippikoulu]]n päätösjuhlaksi, vaikka rippikoulun voikin käydä myös osallistumatta konfirmaatioon. |
||
Konfirmaatio antaa oikeuden päästä [[kummi]]ksi sekä äänestää (16 vuotta täytettyä) ja asettua ehdokkaaksi (18 vuotta täytettyä) seurakuntavaaleissa. Konfirmoitu voi käydä itsenäisesti [[ehtoollinen|ehtoollisella]]. Kirkollinen avioliittoon vihkiminen sen sijaan ei edellytä konfirmaatiota, vaan siihen riittää rippikoulun käyminen. |
Konfirmaatio antaa oikeuden päästä [[kummi]]ksi sekä äänestää (16 vuotta täytettyä) ja asettua ehdokkaaksi (18 vuotta täytettyä) seurakuntavaaleissa. Konfirmoitu voi käydä itsenäisesti [[ehtoollinen|ehtoollisella]]. Kirkollinen avioliittoon vihkiminen sen sijaan ei edellytä konfirmaatiota, vaan siihen riittää rippikoulun käyminen. Tämä muista kirkoista poikkeava suomalais-ruotsalainen käytäntö on perintö luterilaisen kirkon 1700 - 1800 -luvuilla toimeenpanemasta erittäin voimaperäisestä lukutaitokampanjasta - samasta "lukkarinkoulusta" josta kirjailija [[Aleksis Kivi]] maalaa erittäin omaleimaisen kuvan pääteoksessaan [[Seitsemän veljestä]]. |
||
Konfirmaation kaava on virsikirjan liiteosassa ja Kirkollisten toimitusten kirjassa. |
Konfirmaation kaava on virsikirjan liiteosassa ja Kirkollisten toimitusten kirjassa. |
||
Versio 11. elokuuta 2008 kello 14.54
Konfirmaatio on kirkollinen toimitus ja aikuistumisriitti, johon osallistutaan yleensä samana vuonna, jona täyttää 15 vuotta. Konfirmaation juuret ovat kastetapahtumassa. Rippikoulussa annettavan kasteopetuksen jälkeen voi tulla konfirmoiduksi, jolloin kastettu tunnustautuu kristityksi ja seurakunta rukoilee uskon vahvistusta.
Konfirmaatio evankelis-luterilaisessa kirkossa
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa konfirmaatio mielletään rippikoulun päätösjuhlaksi, vaikka rippikoulun voikin käydä myös osallistumatta konfirmaatioon.
Konfirmaatio antaa oikeuden päästä kummiksi sekä äänestää (16 vuotta täytettyä) ja asettua ehdokkaaksi (18 vuotta täytettyä) seurakuntavaaleissa. Konfirmoitu voi käydä itsenäisesti ehtoollisella. Kirkollinen avioliittoon vihkiminen sen sijaan ei edellytä konfirmaatiota, vaan siihen riittää rippikoulun käyminen. Tämä muista kirkoista poikkeava suomalais-ruotsalainen käytäntö on perintö luterilaisen kirkon 1700 - 1800 -luvuilla toimeenpanemasta erittäin voimaperäisestä lukutaitokampanjasta - samasta "lukkarinkoulusta" josta kirjailija Aleksis Kivi maalaa erittäin omaleimaisen kuvan pääteoksessaan Seitsemän veljestä.
Konfirmaation kaava on virsikirjan liiteosassa ja Kirkollisten toimitusten kirjassa.
Konfirmaatio muissa kirkoissa
Roomalais-katolisessa kirkossa konfirmaatio on sakramentti.
Ortodoksisessa kirkossa konfirmaatio on kaksiosainen: kasteen yhteydessä suoritetaan mirhavoitelu ja kun lapsi on täyttänyt 40 päivää suoritetaan liturgian yhteydessä seurakuntaan ottaminen.
Katso myös
- Evankelis-luterilainen kirkko
- Kaste
- Rippikoulu
- Mirhavoitelu (Ortodoksinen)