Ero sivun ”Bertil Heinrichs” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Vesteri (keskustelu | muokkaukset)
p siirsi sivun ”Jarl Anton Bertil Heinrichs” uudelle nimelle ”Bertil Heinrichs
Vesteri (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Bertil heinrichs.jpg|thumb|150px|Jarl Anton Bertil Heinrichs]]
'''Jarl Anton Bertil Heinrichs''' ([[10. huhtikuuta]] [[1897]] [[Helsinki]]) oli suomalainen jääkärieversti. Hänen vanhempansa olivat filosofian tohtori Axel Ossian Andreas Heinrichs ja Johanna Matilda Rönnholm. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1919 Martha Maria Lönnbergin kanssa.
'''Jarl Anton Bertil Heinrichs''' ([[10. huhtikuuta]] [[1897]] [[Helsinki]]) oli suomalainen jääkärieversti. Hänen vanhempansa olivat filosofian tohtori Axel Ossian Andreas Heinrichs ja Johanna Matilda Rönnholm. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1919 Martha Maria Lönnbergin kanssa.
===Opinnot===
===Opinnot===

Versio 13. heinäkuuta 2008 kello 21.40

Jarl Anton Bertil Heinrichs

Jarl Anton Bertil Heinrichs (10. huhtikuuta 1897 Helsinki) oli suomalainen jääkärieversti. Hänen vanhempansa olivat filosofian tohtori Axel Ossian Andreas Heinrichs ja Johanna Matilda Rönnholm. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1919 Martha Maria Lönnbergin kanssa.

Opinnot

Hän kävi kahdeksan luokkaa Helsingin uutta ruotsalaista yhteiskoulua ja erosi yhdeksänneltä luokalta vuonna 1915 sekä kirjoitti ylioppilaaksi samaisesta koulusta vuonna 1925. Hän kävi Kadettikoulun vuosina 1919 – 1921 ja Sotakorkeakoulun yleisen osaston vuosina 1925 – 1927.

Jääkäriaika

Heinrichs liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 23. marraskuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Rintamakomennuksensa jälkeen hänet siirrettiin pataljoonan 1. konekiväärikomppaniaan 1. marraskuuta 1917.

Suomen sisällissota

Hän saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana vänrikiksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan joukkueenjohtajaksi 1. Jääkärirykmentin 2. jääkäripataljoonan 3. komppaniaan, josta hänet siirrettiin päälliköksi 15. maaliskuuta 1918 alkaen 2. Jääkärirykmentin 6. jääkäripataljoonan konekiväärikomppaniaan. Hänet siirrettiin komppaniansa keralla 6. huhtikuuta 1918 alkaen 5. jääkärirykmentin 13. jääkäripataljoonaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Karjalan kannaksella mm. Kuokkalassa ja etenemiseen Rajajoelle.


Ylennykset Jääkärimerkki Kunniamerkit
  • Hilfsgruppenführer 1. kesäkuuta 1917
  • Vänrikki 11. helmikuuta 1918
  • Luutnantti 16. toukokuuta 1919
  • Kapteeni 16. toukokuuta 1921
  • Majuri 16. toukokuuta 1927
  • Everstiluutnantti 27. marraskluuta 1931
  • Eversti 1940
  • Yleisesikuntaupseerin arvonimi 16. maaliskuuta 1928

Tiedosto:Jaakariristi slide0637 image002.gif

  • Vapaudenristi 1. lk.
  • Suomen Leijonan ritarikunnan komentajamerkki
  • Vapaudenristi 2. lk. tammenlehvien kera
  • Vapaudenristi 3. lk.
  • Vapaudenristi 4. lk. miekan kera
  • Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. lk. ritarimerkki
  • Vapaussodanmuistomitali soljen kera
  • Talvisodanmuistomitali
  • Jääkärimerkki
  • Saksan 2. lk. Rautaristi
  • Latvian Nopelnu Krustu
  • Ruotsin Mikkaritarikunnan komentajamerkki
  • Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi

Lähteet

  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.