Ero sivun ”Kevät” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
TXiKiBoT (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: be:Вясна
Ficbot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: qu:Ch'iraw mit'a
Rivi 83: Rivi 83:
[[pt:Primavera]]
[[pt:Primavera]]
[[ro:Primăvară]]
[[ro:Primăvară]]
[[qu:Ch'iraw mit'a]]
[[ru:Весна]]
[[ru:Весна]]
[[st:Selemo]]
[[st:Selemo]]

Versio 30. kesäkuuta 2008 kello 18.21

Tämä artikkeli kertoo vuodenajasta. Kevät on myös lauluyhtye Rajattoman albumi.
Keväinen näkymä Sveitsin Ocourtista.

Kevät on vuodenaika talven ja kesän välissä. Vanhan tähtitieteellisen määritelmän mukaan kevään katsotaan alkavan kevätpäiväntasauksena 20. tai 21. maaliskuuta ja päättyvän kesäpäivänseisauksena 21. tai 22. kesäkuuta.

Kevät Välimerellä

Välimerellä kevään saapuminen merkitsee talvisateiden loppumista. Tällöin monet sipulikasvit kukkivat ennen kuin pitkä ja kuuma kuiva kausi alkaa.

Kevät Keski-Euroopassa

Kevät saapuu keski-Eurooppaan aikaisemmin, kuin Suomeen. Terminen kevät alkaa Saksassa jo tammikuun lopulla. Ranskassa ei edes tule termistä talvea, sillä vuorokauden keskilämpötila on ympäri vuoden yli 0 astetta. Saksassakin lämpötilakäyrät vain käväisevät termisen talven puolella. Kevään saapumisen Keski-Eurooppaan huomaa Suomessa siitä kun tammi-helmikuissa suomeen kantautuu etelästä mm. baltian maista, tuulien mukana leppien ja pähkinäpensaiden siitepölyä ja myöhemmin huhtikuussa koivun siitepölyä. Tämän takia monet siitepölyallergikot saavat jo oireita ennen Suomen siitepölykauden alkua. Keski-Euroopassa on jo toukokuun alkuun mennessä kesäistä ja luonto on jo vihertynyt ja puut tulleet lehteen. Keski-Euroopan kevätaspekti on näyttävmpi kuin pohjolassa. Kun Etelä-Suomessa näyttävimmän näytöksen antaa valkovuokko, Keski-Euroopassa kukkivat heti talven jälkeen runsaina valkovuokon lisäksi monet muut vuokot, käenrieskat, imikät, sinililjat, narsissit, lumikellot, kevättähdet ja esikot.

Kevät Suomessa

Suomessa meteorologinen eli terminen kevät on se vuoden alkupuoliskon aika, jolloin vuorokauden keskilämpötila on 0 °C:n ja 10 °C:n välillä. Meteorologinen, eli terminen kevät sapuu ensin Ahvenanmaalle ja etelärannikolle yleensä maaliskuun lopulla, sisämaahan vasta huhtikuun alkupäivinä. Oulun lääniin se saapuu huhtikuun puolessa välissä, ja lappiin vasta huhtikuun lopulla. Kilpisjärvellä terminen kevät alkaa vasta toukokuussa. Tämä edellyttää sitä, että vuorokauden keskilämpötila pysyy yli viikon mittaisen jakson plussan puolella. Kasvukausi alkaa kuukautta tämän jälkeen, eli Etelä-Suomessa huhtikuun lopulla, Keski-Suomessa toukokuulla ja Pohjois-Lapissa vasta kesäkuun alussa. Terminen kevät päättyy termisen kesän alkuun, Etelä-Suomessa jo toukokuun 20. päivän tienoilla, mutta Lapin pohjois-osissa vasta juhannuksen jälkeen. Termisen kesän alkamisajankohdalle on tyypillistä pääskysten saapuminen. Termisen kevään ja kasvukauden alkamisen väliselle jaksolle on ominaista lumien sulaminen, matelijoiden ja hyönteisten heräileminen horroksesta, leskenlehden, pähkinäpensaiden ja leppien kukinta ja lintujen runsas paluumuutto. Lopulta kasvukauden alettua luonto vihertyy lopullisesti, lehtipuut tulevat lehteen ja monet kevätkukat, kuten valkovuokot alkavat kukkia Etelä-Suomen lehtomaisilla alueilla. Kasvillisuuden keväinen värikäs näytös on selvin vain Etelä-Suomessa, joskaan sekään ei vedä vertoja Keski-Euroopan vastaavalle. Kasvukausi alkaa kun vuorokauden keskilämpötila on jo yli 5 astetta, ja terminen kesä alkaa vuorokauden keskilämpötilan ylittäessä 10 astetta.

Kevään saapuminen kuitenkin vaihtelee vuosittain, esimerkiksi joinakin vuosina koivut ovat alkaneet Etelä-Suomessa tulla lehteen jo huhtikuun puolivälissä, toisinaan vasta lähempänä toukokuun puoltaväliä. Normaalisti koivut ja muut tavalliset suomalaiset lehtipuut alkavat tulla lehteen Etelä-Suomessa huhti-toukokuiden vaihteessa. Lehtipuista viimeisinä tulevat lehteen kylmälle arat jalot lehtipuut, joista viimeisimpänä saarni, jonka lehdet puhkeavat sen elinalueilla Suomessa vasta kesäkuun alussa. Suomen ilmastoon sopeutunut tammikin alkaa tulla lehteen vasta toukokuun lopulla. Vaahtera ja lehmus lienevät jalopuista aikaisimpia, tullen lehteen Etelä-Suomessa jo toukokuun alussa.

Hyönteisistä ensimmäisinä heräävät kärpäset ja mantukimalaiset, joita voi nähdä Etelä-suomessa jo huhtikuun alussa, jos säät suosivat. Samaan aikaan voi yleensä nähdä myös aikuisena talvehtineita päiväperhosia, kuten neito-ja nokkosperhosia. Lapissa hyönteiset heräilevät vasta toukokuulla tai myöhemminkin. Ensimmäiset kevään hyönteiset saavat ravintonsa esimerkiksi pajujen kukinnoista.

Kevät on oikukkain vuodenaikamme ja toisinaan huhtikuulla voi Etelä-Suomessa olla päivisin jopa 20 astetta lämmintä, toisinaan pikkupakkasta. Pohjois-Suomeen kevät saapuu usein tasaisemmin ja myöhemmin, kuin Etelä-Suomeen jossa sekä pohjolan että keski-Euroopan ilmasto-olot vaikuttavat säähän ja lämpötiloihin voimakkaasti.

Puhekielessä kevääksi lasketaan lähinnä huhtikuu ja toukokuu. maaliskuuta pidetään joskus joko talvi- tai kevätkuukautena, tai niiden vaihettumiskuukautena. toisinaan pohjois-Lapissa puhutaan keväästä vielä kesäkuunkin puolella. Joissakin yhteyksissä kevääksi saatetaan laskea pitempikin ajanjakso, esimerkiksi kouluissa kevätlukukausi joululoman päättymisestä kesäloman alkuun.

Katso myös

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kevät.

Lähteet


Malline:Tynkä/Sää