Ero sivun ”Saxo Grammaticus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4: Rivi 4:
Grammaticuksen teos on tutkimukselle arvokas sekä 1100-luvun Tanskasta kertovana lähteenä että skandinaavisen muinaistaruston muistiinmerkintänä. Renessanssihumanisti [[Erasmus Rotterdamilainen]] ylisti Saxon suvereenia latinan kielen hallintaa ihmetellen, miten moinen tyyliniekka oli saattanut elää 1100-luvun barbaarisessa Tanskassa.
Grammaticuksen teos on tutkimukselle arvokas sekä 1100-luvun Tanskasta kertovana lähteenä että skandinaavisen muinaistaruston muistiinmerkintänä. Renessanssihumanisti [[Erasmus Rotterdamilainen]] ylisti Saxon suvereenia latinan kielen hallintaa ihmetellen, miten moinen tyyliniekka oli saattanut elää 1100-luvun barbaarisessa Tanskassa.


Teoksen jälkivaikutukseltaan merkittävin episodi käsittelee ''Amletia''. Välivaiheiden kautta [[Shakespeare]] sai tästä katkelmasta aineistoa näytelmälleen [[Hamlet]]. Grammaticusta käytti lähteenään muiden muassa 1600-luvun ruotsalainen historioitsija [[Johannes Messenius]].
Teoksen jälkivaikutukseltaan merkittävin episodi käsittelee ''Amletia''. Välivaiheiden kautta [[Shakespeare]] sai tästä katkelmasta aineistoa näytelmälleen [[Hamlet]]. Grammaticusta käytti lähteenään myös 1600-luvun ruotsalainen historioitsija [[Johannes Messenius]].


== Lähteitä ==
== Lähteitä ==

Versio 27. kesäkuuta 2008 kello 18.37

Pariisissa 1514 julkaistun Gesta Danorumin kansilehti.

Saxo Grammaticus (n. 1150 – n. 1220) oli keskiajan tanskalainen historioitsija, jonka elämästä tiedetään vain vähän. Hän laati nimellä Gesta Danorum ("Tanskalaisten teot") latinankielisen historiateoksen, joka koostuu 16 kirjasta ja päättyy vuoteen 1186. Hän toimi arkkipiispa Absalonin kirjurina Roskildessa ja eli samaan aikaan kun Tanskan kuningas Valdemar I.

Grammaticuksen teos on tutkimukselle arvokas sekä 1100-luvun Tanskasta kertovana lähteenä että skandinaavisen muinaistaruston muistiinmerkintänä. Renessanssihumanisti Erasmus Rotterdamilainen ylisti Saxon suvereenia latinan kielen hallintaa ihmetellen, miten moinen tyyliniekka oli saattanut elää 1100-luvun barbaarisessa Tanskassa.

Teoksen jälkivaikutukseltaan merkittävin episodi käsittelee Amletia. Välivaiheiden kautta Shakespeare sai tästä katkelmasta aineistoa näytelmälleen Hamlet. Grammaticusta käytti lähteenään myös 1600-luvun ruotsalainen historioitsija Johannes Messenius.

Lähteitä

  • Johannesson, Kurt: Saxo Grammaticus. Komposition och världsbild i Gesta Danorum. Almqvist & Wiksell International, Stockholm, 1978.
  • Messenius, Johannes: Suomen, Liivinmaan ja Kuurinmaan vaiheita, s. 170-173. Saxo Grammaticuksen teoksen Gesta Danorum Suomea koskevat osuudet suomennettu teoksessa. Suom. Martti Linna, Jorma Lagerstedt ja Erkki Palmén. Latinankielinen alkuteos noin vuodelta 1200. SKS, Helsinki, 1988.
  • Rein, Gabriel: Suomi ja suomalaiset ulkomaan kirjallisuudessa 1500-luvulla ja 1600-luvun alkupuoliskolla. SKS, Helsinki, 1909.

Aiheesta muualla