Ero sivun ”Virtsakivitauti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: it:Nefrolitiasi |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Image:KUB stone.jpg|thumb|Suuri munuaiskivi selkärangan vieressä kuvan oikeassa reunassa (potilaan vasemmassa virtsanjohtimessa)]] |
[[Image:KUB stone.jpg|thumb|Suuri munuaiskivi selkärangan vieressä kuvan oikeassa reunassa (potilaan vasemmassa virtsanjohtimessa)]] |
||
[[Image:Nefrolit.jpg|thumb|6*8mm kokoinen munuaiskivi, joka poistunut virtsan mukana]] |
[[Image:Nefrolit.jpg|thumb|6*8mm kokoinen munuaiskivi, joka poistunut virtsan mukana]] |
||
'''Virtsakivitauti''' on tila, jossa virtsateihin eli [[munuaisallas|munuaisaltaaseen]], [[virtsajohdin|virtsajohtimiin]], [[virtsarakko]]on tai joskus [[virtsaputki|virtsaputkeen]] muodostuu kiinteitä kappaleita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00345 | Nimeke =Virtsakivitauti | Tekijä =Saarelma, O. | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Lääkärikirja Duodecim | Ajankohta =21.3.2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Terveyskirjasto | Viitattu =12.1.2008 | Kieli = }}</ref> Virtsatiekivet eli munuaiskivet ovat niukkaliukoisten aineiden muodostamia kasaumia. Virtsakivitaudin pääasiallinen oire on kohtauksittain esiintyvä kipu. Muita oireita ovat [[oksennus|oksentelu]] ja joskus [[kuume]]ilu. Munuaiskivet ovat yleisimpiä keski-iässä. [[Suomi|Suomessa]] noin yksi kymmenestä ihmisestä saa elämänsä aikana munuaiskiviä. |
'''Virtsakivitauti''' on tila, jossa virtsateihin eli [[munuaisallas|munuaisaltaaseen]], [[virtsajohdin|virtsajohtimiin]], [[virtsarakko]]on tai joskus [[virtsaputki|virtsaputkeen]] muodostuu kiinteitä kappaleita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00345 | Nimeke =Virtsakivitauti | Tekijä =Saarelma, O. | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Lääkärikirja Duodecim | Ajankohta =21.3.2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Terveyskirjasto | Viitattu =12.1.2008 | Kieli = }}</ref> Virtsatiekivet eli munuaiskivet ovat niukkaliukoisten aineiden muodostamia kasaumia. Virtsakivi voi syntyä jos jokin virtsan niukkaliukoisista aineista, kuten virtsahappo, saostuu. Virtsakivitaudin pääasiallinen oire on kohtauksittain esiintyvä kipu. Muita oireita ovat [[oksennus|oksentelu]] ja joskus [[kuume]]ilu. Munuaiskivet ovat yleisimpiä keski-iässä. [[Suomi|Suomessa]] noin yksi kymmenestä ihmisestä saa elämänsä aikana munuaiskiviä. |
||
==Oireet== |
==Oireet== |
||
Versio 21. huhtikuuta 2008 kello 22.19
Virtsakivitauti on tila, jossa virtsateihin eli munuaisaltaaseen, virtsajohtimiin, virtsarakkoon tai joskus virtsaputkeen muodostuu kiinteitä kappaleita.[1] Virtsatiekivet eli munuaiskivet ovat niukkaliukoisten aineiden muodostamia kasaumia. Virtsakivi voi syntyä jos jokin virtsan niukkaliukoisista aineista, kuten virtsahappo, saostuu. Virtsakivitaudin pääasiallinen oire on kohtauksittain esiintyvä kipu. Muita oireita ovat oksentelu ja joskus kuumeilu. Munuaiskivet ovat yleisimpiä keski-iässä. Suomessa noin yksi kymmenestä ihmisestä saa elämänsä aikana munuaiskiviä.
Oireet
Virtsakivet voivat aiheuttaa akuutin virtsakivikohtauksen, jonka aiheuttaja on tyypillisesti virtsajohtimeen kiilautunut kivi. Kohtauksen ensioire on äkillinen, voimakas kipu, joka tuntuu selässä, kyljessä ja alavatsalla. Kipu voi olla vaikea paikallistaa, koska se voi säteileillä navan vierestä melkein nivusiin, sieltä lonkan seudulle, ristiselänkautta alimman kylkiluun korkeudelle. Oireena on suurimmalla osalla potilaista myös verivirtsaisuus, jota ei välttämättä havaitse paljain silmin. [2]
Hoito
Jos munuaiskivet ovat pieniä, ne tulevat itsestään ulos useimmiten muutaman päivän kuluessa. Nykyään munuaiskiviä ei poisteta kirurgisesti vaan ne murskataan ESWL-laitteella eli kehon ulkopuolisella painesysäysaaltohoidolla.[3] Kiireellisissä tapauksissa kivi poistetaan tähystyksellä. Suurikokoisempia munuaiskiviä voidaan joutua poistamaan toimenpiteessä. Kivi saattaa aiheuttaa munuaisen allassysteemien laajentumaa. Laajentuma näkyy ultrassa ja kivi röntgenin varjoainekuvauksissa.
Lähteet
- ↑ Saarelma, O.: Virtsakivitauti Lääkärikirja Duodecim. 21.3.2007. Terveyskirjasto. Viitattu 12.1.2008.
- ↑ Lindell, O.: Virtsakivien hoito. Duodecim, , 2007. vsk, nro 123, s. 3017-3024.
- ↑ [1]
- YKT 16.3.2007, Pekka Hellström: "Virtsakivitauti"
- Duodecim 2002;118(21):2183-2190 Kari Lehtoranta, Eija Tukiainen, Ossi Lindell "Virtsakivipotilaan tutkiminen sekäruokavalion ja lääkehoidon mahdollisuudet"