Ero sivun ”Smetana” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Revert to revision 3513064 dated 2007-09-21 23:15:56 by Graniitti using popups |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Tämä artikkeli|käsittelee maitotuotetta. Säveltäjä Bedřich Smetanasta kertoo artikkeli [[Bedřich Smetana]]}} |
{{Tämä artikkeli|käsittelee maitotuotetta. Säveltäjä Bedřich Smetanasta kertoo artikkeli [[Bedřich Smetana]]}} |
||
'''Smetana''' eli '''vuolukerma''' on vanha [[venäjä|venäläiseen]] [[ruokakulttuuri]]in liittyvä maitovalmiste. Smetana on hapatettua kermaa, jonka rasvapitoisuus vaihtelee n. 20-70% välillä ja koostumus rasvapitoisuuden mukaan juoksevasta lähes voita muistuttavaan. Maultaan se on täyteläinen, aromikas ja raikkaan hapahko. Smetanaa syödään etenkin [[borssi]]keiton ja [[Ohukainen|blinien]] kanssa. |
'''Smetana''' eli '''vuolukerma''' on vanha [[venäjä|venäläiseen]] [[ruokakulttuuri]]in liittyvä maitovalmiste. Smetana on hapatettua kermaa, jonka rasvapitoisuus vaihtelee n. 20-70% välillä ja koostumus rasvapitoisuuden mukaan juoksevasta lähes voita muistuttavaan. Maultaan se on täyteläinen, aromikas ja raikkaan hapahko. Smetanaa syödään etenkin pizzan, [[borssi]]keiton ja [[Ohukainen|blinien]] kanssa. |
||
Suomen alueella hapan kerma kuuluu erityisesti karjalaiseen ja myös savolaiseen ruokakulttuuriin ja sitä valmistettiin ja käytettiin kotona niin kauan kuin kaupallinen maidontuotanto kullakin paikkakunnalla alkoi eli myöhäisimmillään 1960-luvun alkuun asti. Smetana kuorittiin tuolloin piimineen maidon ''viilin'' pinnalta eikä sitä erikseen hapatettu tuoreesta kermasta, kuten nykyään. Kun maidon lähettäminen meijeriin alkoi, loppui myös smetanan käyttö kotitaloudessa, sillä maidosta maksettiin rasvapitoisuuden mukaan. Hapanta kermaa ei kuitenkaan ennen meijerien aikaa sanottu smetanaksi, vaan murteesta riippuen ''kermaksi'', ''päällisiksi'' tms. Tuoreen kerman nimitykset oli yleensä lainattu ruotsista tai venäjästä (''reta'', ''liuhki''). Suurin osa smetanasta meni kuitenkin voin kirnuamiseen, sillä varhaisempina aikoina voilla maksettiin veroja ja myöhemmin sitä käytiin myymässä lähikaupunkien toreilla ja saatiin niin käteistä rahaa. ''Kermaa'' käytettiin lähinnä leivonnaisiin, kuten ohrajauhoista ja smetanasta leivottuihin kakkaroihin, jotka tunnetaan useilla paikallisilla nimillä. Kannakselaisessa ja inkeriläisessä ruokakulttuurissa smetanan käyttö oli laajempaa ja samantapaista kuin venäläisessä keittiössä. |
Suomen alueella hapan kerma kuuluu erityisesti karjalaiseen ja myös savolaiseen ruokakulttuuriin ja sitä valmistettiin ja käytettiin kotona niin kauan kuin kaupallinen maidontuotanto kullakin paikkakunnalla alkoi eli myöhäisimmillään 1960-luvun alkuun asti. Smetana kuorittiin tuolloin piimineen maidon ''viilin'' pinnalta eikä sitä erikseen hapatettu tuoreesta kermasta, kuten nykyään. Kun maidon lähettäminen meijeriin alkoi, loppui myös smetanan käyttö kotitaloudessa, sillä maidosta maksettiin rasvapitoisuuden mukaan. Hapanta kermaa ei kuitenkaan ennen meijerien aikaa sanottu smetanaksi, vaan murteesta riippuen ''kermaksi'', ''päällisiksi'' tms. Tuoreen kerman nimitykset oli yleensä lainattu ruotsista tai venäjästä (''reta'', ''liuhki''). Suurin osa smetanasta meni kuitenkin voin kirnuamiseen, sillä varhaisempina aikoina voilla maksettiin veroja ja myöhemmin sitä käytiin myymässä lähikaupunkien toreilla ja saatiin niin käteistä rahaa. ''Kermaa'' käytettiin lähinnä leivonnaisiin, kuten ohrajauhoista ja smetanasta leivottuihin kakkaroihin, jotka tunnetaan useilla paikallisilla nimillä. Kannakselaisessa ja inkeriläisessä ruokakulttuurissa smetanan käyttö oli laajempaa ja samantapaista kuin venäläisessä keittiössä. |
||
Versio 21. huhtikuuta 2008 kello 20.33
Smetana eli vuolukerma on vanha venäläiseen ruokakulttuuriin liittyvä maitovalmiste. Smetana on hapatettua kermaa, jonka rasvapitoisuus vaihtelee n. 20-70% välillä ja koostumus rasvapitoisuuden mukaan juoksevasta lähes voita muistuttavaan. Maultaan se on täyteläinen, aromikas ja raikkaan hapahko. Smetanaa syödään etenkin pizzan, borssikeiton ja blinien kanssa.
Suomen alueella hapan kerma kuuluu erityisesti karjalaiseen ja myös savolaiseen ruokakulttuuriin ja sitä valmistettiin ja käytettiin kotona niin kauan kuin kaupallinen maidontuotanto kullakin paikkakunnalla alkoi eli myöhäisimmillään 1960-luvun alkuun asti. Smetana kuorittiin tuolloin piimineen maidon viilin pinnalta eikä sitä erikseen hapatettu tuoreesta kermasta, kuten nykyään. Kun maidon lähettäminen meijeriin alkoi, loppui myös smetanan käyttö kotitaloudessa, sillä maidosta maksettiin rasvapitoisuuden mukaan. Hapanta kermaa ei kuitenkaan ennen meijerien aikaa sanottu smetanaksi, vaan murteesta riippuen kermaksi, päällisiksi tms. Tuoreen kerman nimitykset oli yleensä lainattu ruotsista tai venäjästä (reta, liuhki). Suurin osa smetanasta meni kuitenkin voin kirnuamiseen, sillä varhaisempina aikoina voilla maksettiin veroja ja myöhemmin sitä käytiin myymässä lähikaupunkien toreilla ja saatiin niin käteistä rahaa. Kermaa käytettiin lähinnä leivonnaisiin, kuten ohrajauhoista ja smetanasta leivottuihin kakkaroihin, jotka tunnetaan useilla paikallisilla nimillä. Kannakselaisessa ja inkeriläisessä ruokakulttuurissa smetanan käyttö oli laajempaa ja samantapaista kuin venäläisessä keittiössä.
Nykyään Suomessa smetanaa valmistavat Valio ja Arla Ingman.