Ero sivun ”Varistori” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
linkitystä
Rivi 7: Rivi 7:
Varistorilla on plus- ja miinusnapa erikseen. Esimerkiksi valkoinen piste osoittaa miinusnavan. Tehonkesto on alle 1 watin.
Varistorilla on plus- ja miinusnapa erikseen. Esimerkiksi valkoinen piste osoittaa miinusnavan. Tehonkesto on alle 1 watin.


Varistori valmistetaan piikarbidista, sinkkioksidista tai titaanioksidista. Tavallisin varistorityyppi on metallioksidivaristori (MOV). Siinä sinkin ja muiden metallien [[oksidi]]t on asetettu kahden [[metalli]]levyn väliin. Suurilla jännitteillä oksidijyvästen väliset liitokset hajoavat, minkä vuoksi vastuksen resistanssi pienenee.
Varistori valmistetaan [[piikarbidi]]sta, [[sinkkioksidi]]sta tai [[titaanioksidi]]sta. Tavallisin varistorityyppi on [[metallioksidivaristori]] (MOV). Siinä [[sinkki|sinkin]] ja muiden metallien [[oksidi]]t on asetettu kahden [[metalli]]levyn väliin. Suurilla jännitteillä oksidijyvästen väliset liitokset hajoavat, minkä vuoksi vastuksen resistanssi pienenee.


[[Image:VDRpiirrosmerkki.png]]
[[Image:VDRpiirrosmerkki.png]]

Versio 30. maaliskuuta 2008 kello 01.01

Varistori

Varistori eli VDR-vastus (engl. voltage dependent resistor) on vastus, jonka resistanssi muuttuu jännitteen funktiona. Varistoreja käytetään usein ylijännitesuojina.

Varistorin resistanssi pienenee äkillisesti kun siihen vaikuttava jännite ylittää määrätason.

Varistorilla on plus- ja miinusnapa erikseen. Esimerkiksi valkoinen piste osoittaa miinusnavan. Tehonkesto on alle 1 watin.

Varistori valmistetaan piikarbidista, sinkkioksidista tai titaanioksidista. Tavallisin varistorityyppi on metallioksidivaristori (MOV). Siinä sinkin ja muiden metallien oksidit on asetettu kahden metallilevyn väliin. Suurilla jännitteillä oksidijyvästen väliset liitokset hajoavat, minkä vuoksi vastuksen resistanssi pienenee.

Lähteet


  • Voutilainen, Vesa; Lesch, Kaj-Birger; Haaksikari, Jorma: Elektroniikka 1 - Analoginen elektroniikka. WSOY, 1989. ISBN 951-0-15259-5.
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.