Ero sivun ”Jicarillat” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: br, de, es, hr, it, pl muokkasi: en; kosmeettisia muutoksia |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{korjattava/Määritelmä}} |
{{korjattava/Määritelmä}} |
||
'''Jicarillat''' olivat mukana siinä [[athapaska]]n |
'''Jicarillat''' kuuluvat [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] alkuperäiseen väestöön. He olivat mukana siinä [[athapaska]]n kielikunnan intiaanien suuressa muuttoliikkeessä, joka monina eri ryhminä vaelsi [[Kanada]]n luoteisilta alueilta kohti [[etelä]]ä. [[Kalliovuoret|Kalliovuoria]] myötäillen intiaanit saapuivat [[Arizona]]an,[[Colorado]]on, [[Teksas]]iin ja [[Uusi-Meksiko|Uuteen-Meksikoon]] mahdollisesti [[1400-luku|1400-luvulla]] ja osin seuraavalla [[vuosisata|vuosisadalla]]. Ensimmäiset [[Eurooppa|Euroopasta]] tulleet [[löytöretkeilijä]]t osuivat samoille alueille vuonna [[1540]]. He olivat [[espanjalainen|espanjalaisia]] ja kohtasivat Coloradon tai [[Kansas]]in seuduilla intiaaneja, joita nimittivät ''quarechoiksi''. Myöhemmin on arveltu, että quarechot olivat jicarilloja. Espanjalaiset käyttivät heistä myös nimeä ''vaqueros.''<ref name="Apache">[http://www.greatdreams.com/apache/apache-tribe.htm Apache tribal Nation]</ref> |
||
[[Kuva:SpruceTreeHouse.JPG|thumb|250px|jicarillat ja monet muut apassit hyökkäilivät zuni-intiaanien puebloihin; kivistä ja savitiilistä tehtyihin taloihin.]] |
[[Kuva:SpruceTreeHouse.JPG|thumb|250px|jicarillat ja monet muut apassit hyökkäilivät zuni-intiaanien puebloihin; kivistä ja savitiilistä tehtyihin taloihin.]] |
||
Aivan 1500-luvun loppuvuosina uuteen-Meksikoon asettuneet espanjalaiset [[siirtolainen|siirtolaiset]] alkoivat käyttää [[apassit|apassien]] yhteisnimitystä vihamielisistä intiaaniryhmistä, jotka hyökkäilivät paikallisten [[pueblo-kulttuuri|pueblointiaanien kyliin.]] Nimi tuli zuni-heimon sanasta ''apachu'', joka merkitsi "vihollista". Nimitys yleistyi ja jicarillat saivat kunnian kuulua yhtenä ryhmänä apasseihin, joiden pelkkä nimi aiheutti pelkoa. |
Aivan 1500-luvun loppuvuosina uuteen-Meksikoon asettuneet espanjalaiset [[siirtolainen|siirtolaiset]] alkoivat käyttää [[apassit|apassien]] yhteisnimitystä vihamielisistä intiaaniryhmistä, jotka hyökkäilivät paikallisten [[pueblo-kulttuuri|pueblointiaanien kyliin.]] Nimi tuli zuni-heimon sanasta ''apachu'', joka merkitsi "vihollista". Nimitys yleistyi ja jicarillat saivat kunnian kuulua yhtenä ryhmänä apasseihin, joiden pelkkä nimi aiheutti pelkoa. |
||
Versio 22. helmikuuta 2008 kello 11.22
 |
Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Jicarillat kuuluvat Pohjois-Amerikan alkuperäiseen väestöön. He olivat mukana siinä athapaskan kielikunnan intiaanien suuressa muuttoliikkeessä, joka monina eri ryhminä vaelsi Kanadan luoteisilta alueilta kohti etelää. Kalliovuoria myötäillen intiaanit saapuivat Arizonaan,Coloradoon, Teksasiin ja Uuteen-Meksikoon mahdollisesti 1400-luvulla ja osin seuraavalla vuosisadalla. Ensimmäiset Euroopasta tulleet löytöretkeilijät osuivat samoille alueille vuonna 1540. He olivat espanjalaisia ja kohtasivat Coloradon tai Kansasin seuduilla intiaaneja, joita nimittivät quarechoiksi. Myöhemmin on arveltu, että quarechot olivat jicarilloja. Espanjalaiset käyttivät heistä myös nimeä vaqueros.[1]
Aivan 1500-luvun loppuvuosina uuteen-Meksikoon asettuneet espanjalaiset siirtolaiset alkoivat käyttää apassien yhteisnimitystä vihamielisistä intiaaniryhmistä, jotka hyökkäilivät paikallisten pueblointiaanien kyliin. Nimi tuli zuni-heimon sanasta apachu, joka merkitsi "vihollista". Nimitys yleistyi ja jicarillat saivat kunnian kuulua yhtenä ryhmänä apasseihin, joiden pelkkä nimi aiheutti pelkoa.
Jicarillat jakaantuivat kahteen eri haaraan; varsinaisiin jicarilloihin eli olleroihin ja itäisillä preerioilla ratsastaviin llaneroihin.[2] Uuteen-Meksikoon majoittuneet jicarillat omaksuivat pueblokulttuurin ryhtyen rakentamaan 1600-luvun lopulla savitiilistä tehtyjä taloja. 1700-luvulla pohjoisilta tasangoilta saapuneet comanchet hajoittivat jicarillojen asutukset ajaen nämä pakosalle. 1730-luvulta preerioilta kulkeutui llaneroita Uuteen-meksikoon liittyen jicarilloihin. Yhdessä he liittoutuivat espanjalaisten kanssa auttaen näitä sodissa comancheja vastaan. 1700-luvun loppupuolella jicarillat tekivät liiton utein kanssa pitääkseen loitolla kiowien ja comanchien yhdistetyt sotajoukot.
1800-luvun puolivälissä joutuivat jicarillat sotaan Yhdysvaltoja vastaan. Vuosikausia jatkuneet sodat päättyivät jicarillojen tappioon 1870-luvun alussa. Hallitus koetti siirtää nämä Fort Stantonin reservaatioon Uuteen-Meksikoon lähelle mescalerojen asuinalueita. Jicarillat kieltäytyivät lähtemästä, mutta menettivät uppiniskaisuutensa vuoksi Yhdysvaltain maksaman vuosittaisen määrärahansa.[2] Nälkäisten jicarillojen aloittaessa uudelleen ryöstöretkensä hallitus päätti perua aiemman päätöksensä taloudellisen avun kieltämisestä, mutta siirsi intiaanit samalla väkipakolla Fort Stantoniin. Jicarillat jatkoivat kuitenkin vastarintaa paremman asuinpaikan puolesta. Vain 300 henkeä käsittävän jicarillayhteisön johtajina toimineet Garfield Velarde, Huera Mundo ja Augustine Vigil onnistuivat hyvän kielitaitonsa turvin neuvottelemaan Washingtonin päämajassa heimolleen paremmat maat.[3] Vuonna1887 jicarillat muuttivat uuteen reservaatioonsa Tierra Amarillaan. [1] 1900-luvun aikana Tierra Amarillaa laajennettiin ja sieltä tehdyt öljylöydöt ovat parantaneet huomattavasti jicarillojen elintasoa.
Lähteet
- ↑ a b Apache tribal Nation
- ↑ a b "Pentti Virrankoski: "Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit. Gummerus, 1994. ISBN 951-717-788-7.
- ↑ Jicarilla History