Ero sivun ”Salpausselät” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p lähteet |
p →Salpausselkien syntyhistoria: "kolimetri" on kylläkin kaunis uudissana, mutta eiköhän toverien kesken sanota "kilometri" - silti... |
||
Rivi 9: | Rivi 9: | ||
Suurin osa Salpausselistä on jäätikön sulamisvesien kuljettamaa suistomaista hiekkaa, savea ja soraa, mutta joukossa on myös jäätikköön kosketuksessa ollutta lajittumatonta moreenia. |
Suurin osa Salpausselistä on jäätikön sulamisvesien kuljettamaa suistomaista hiekkaa, savea ja soraa, mutta joukossa on myös jäätikköön kosketuksessa ollutta lajittumatonta moreenia. |
||
== Salpausselkien syntyhistoria == |
== Salpausselkien syntyhistoria == |
||
Salpausselät ovat syntyneet [[Suomen jääkausi|jääkaudella]], |
Salpausselät ovat syntyneet [[Suomen jääkausi|jääkaudella]], |
||
jäätikön pysähdyttyä ilmaston viilennyttyä äkkiä rajusti [[nuorempi dryaskausi|nuoremmalla eli kolmannella dryaskaudella]]. |
jäätikön pysähdyttyä ilmaston viilennyttyä äkkiä rajusti [[nuorempi dryaskausi|nuoremmalla eli kolmannella dryaskaudella]]. |
||
sitten<ref name=mk/>. |
sitten<ref name=mk/>. |
||
12 250–12 050 vuotta sitten syntyi ensimmäinen Salpausselkä, jossa näkyy Lahden Karpalonmäessä neljä korkeampaa vyöhykettä noin puolentoista kilometrin leveydellä. |
|||
Kylmän vaiheen lopussa syntyi |
Kylmän vaiheen lopussa syntyi 11 790–11 590 toinen Salpausselkä noin 200 vuodessa 15–25 km Ensimmäisestä Salpausselästä luoteeseen. Tämän jälkeen ilmasto lämpeni rajusti [[holoseeni]]n alussa. 10 400–11 300 vuotta sitten preboreaalikauden alussa syntyi vielä kolmas Salpausselkä. Kylmien kausien vielä toistuessa syntyi noin 80–150 km Salpausselkien pohjoispuolelle Sisä-Suomen reunamuodostuma Jyväskylästä lounaaseen.<ref name=mk/> |
||
<!-- Toinen Hangosta alkava salpausselkä syntyi ..., jäänyt kesken --> |
<!-- Toinen Hangosta alkava salpausselkä syntyi ..., jäänyt kesken --> |
||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Versio 17. helmikuuta 2008 kello 05.12
Salpausselät ovat Etelä-Suomessa sijaitsevia paikoitellen korkeita jääkauden päätösvaiheessa syntyneitä reunamuodostumia.
Niitä on kolme, joista kaksi on pidempää. Ensimmäinen Salpausselkä sijaitsee Hangon-Lahden-Kouvolan-Lappeenrannan-Wärtsilän linjalla ja on korkeimmillaan Lahden seuduilla. Ne ovat 1–70 (yleensä noin 20) metriä korkeita. Kolmen Salpausselän vyöhykkeen leveys on 50-70 km.[1]
Salpausselät koostuvat lajittuneesta moreenista, savesta, ja kivistä. Suurin osa Salpausselistä on jäätikön sulamisvesien kuljettamaa suistomaista hiekkaa, savea ja soraa, mutta joukossa on myös jäätikköön kosketuksessa ollutta lajittumatonta moreenia.
Salpausselkien syntyhistoria
Salpausselät ovat syntyneet jääkaudella, jäätikön pysähdyttyä ilmaston viilennyttyä äkkiä rajusti nuoremmalla eli kolmannella dryaskaudella. sitten[1]. 12 250–12 050 vuotta sitten syntyi ensimmäinen Salpausselkä, jossa näkyy Lahden Karpalonmäessä neljä korkeampaa vyöhykettä noin puolentoista kilometrin leveydellä.
Kylmän vaiheen lopussa syntyi 11 790–11 590 toinen Salpausselkä noin 200 vuodessa 15–25 km Ensimmäisestä Salpausselästä luoteeseen. Tämän jälkeen ilmasto lämpeni rajusti holoseenin alussa. 10 400–11 300 vuotta sitten preboreaalikauden alussa syntyi vielä kolmas Salpausselkä. Kylmien kausien vielä toistuessa syntyi noin 80–150 km Salpausselkien pohjoispuolelle Sisä-Suomen reunamuodostuma Jyväskylästä lounaaseen.[1]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c Marjatta Koivisto , toim.: Jääkaudet, s. 77, 88. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29101-3. suomi