Ero sivun ”Valtiosääntö” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
+w iso britannia -> yhdistyneet kuningaskunnat |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Valtiosääntö''' eli konstituutio on valtion perusrakenteita koskeva säännöstö. Sen ydinsäädös on normaalista lainsäädäntömenettelystä poikkeavassa järjestyksessä säädettävä [[perustuslaki]]. Suomen valtiosääntö on vahvistettu [[Suomen perustuslaki|Suomen perustuslaissa]]. |
'''Valtiosääntö''' eli konstituutio on valtion perusrakenteita koskeva säännöstö. Sen ydinsäädös on normaalista lainsäädäntömenettelystä poikkeavassa järjestyksessä säädettävä [[perustuslaki]]. Suomen valtiosääntö on vahvistettu [[Suomen perustuslaki|Suomen perustuslaissa]]. |
||
Raja siitä mikä kuuluu valtiosääntöön on häilyvä. Siihen katsotaan tavallisesti kuuluvan myös perustuslain säännöksien toteuttamista koskevat [[säädös|säädökset]]. Suomessa tällaisia ovat esimerkiksi |
Raja siitä mikä kuuluu valtiosääntöön on häilyvä. Siihen katsotaan tavallisesti kuuluvan myös perustuslain säännöksien toteuttamista koskevat [[säädös|säädökset]]. Suomessa tällaisia ovat esimerkiksi [[valtioneuvosto]]n ohjesääntö, eduskunnan vaalisääntö, eduskunnan [[oikeusasiamies|oikeusasiamiehen]] johtosääntö, kokoontumislaki ja valmiuslaki. |
||
Valtiolla voi olla perustuslain asemassa olevia säädöksiä yksi tai useampia. Valtiosääntö ei välttämättä ole kirjoitettu laki, vaan se voi koostua eri-ikäisistä laeista ja oikeudellisista sovinnaissäännöistä. Tällainen on vaikkapa |
Valtiolla voi olla perustuslain asemassa olevia säädöksiä yksi tai useampia. Valtiosääntö ei välttämättä ole kirjoitettu laki, vaan se voi koostua eri-ikäisistä laeista ja oikeudellisista sovinnaissäännöistä. Tällainen on vaikkapa [[Yhdistyneet kuningaskunnat|Yhdistyneiden kuningaskuntien]] valtiosääntö. |
||
Oikeudellisen valtiosäännön ohella käytetään termiä poliittinen valtiosääntö. Sillä tarkoitetaan sitä, että asian tosiasiassa ratkaisee joku muu kuin asiasta muodollisen päätöksen tekevä taho. Päätösvaltaa voi esimerkiksi käyttää eduskuntaryhmä tai ministerivaliokunta. Myös maantavalla ja muilla sovinnaissäännöillä on oma merkityksensä päätöksenteossa. Tarkan rajan määritteleminen näiden kahden valtiosäännön välille on mahdotonta. |
Oikeudellisen valtiosäännön ohella käytetään termiä poliittinen valtiosääntö. Sillä tarkoitetaan sitä, että asian tosiasiassa ratkaisee joku muu kuin asiasta muodollisen päätöksen tekevä taho. Päätösvaltaa voi esimerkiksi käyttää eduskuntaryhmä tai ministerivaliokunta. Myös maantavalla ja muilla sovinnaissäännöillä on oma merkityksensä päätöksenteossa. Tarkan rajan määritteleminen näiden kahden valtiosäännön välille on mahdotonta. |
||
Versio 5. syyskuuta 2005 kello 16.20
Valtiosääntö eli konstituutio on valtion perusrakenteita koskeva säännöstö. Sen ydinsäädös on normaalista lainsäädäntömenettelystä poikkeavassa järjestyksessä säädettävä perustuslaki. Suomen valtiosääntö on vahvistettu Suomen perustuslaissa.
Raja siitä mikä kuuluu valtiosääntöön on häilyvä. Siihen katsotaan tavallisesti kuuluvan myös perustuslain säännöksien toteuttamista koskevat säädökset. Suomessa tällaisia ovat esimerkiksi valtioneuvoston ohjesääntö, eduskunnan vaalisääntö, eduskunnan oikeusasiamiehen johtosääntö, kokoontumislaki ja valmiuslaki.
Valtiolla voi olla perustuslain asemassa olevia säädöksiä yksi tai useampia. Valtiosääntö ei välttämättä ole kirjoitettu laki, vaan se voi koostua eri-ikäisistä laeista ja oikeudellisista sovinnaissäännöistä. Tällainen on vaikkapa Yhdistyneiden kuningaskuntien valtiosääntö.
Oikeudellisen valtiosäännön ohella käytetään termiä poliittinen valtiosääntö. Sillä tarkoitetaan sitä, että asian tosiasiassa ratkaisee joku muu kuin asiasta muodollisen päätöksen tekevä taho. Päätösvaltaa voi esimerkiksi käyttää eduskuntaryhmä tai ministerivaliokunta. Myös maantavalla ja muilla sovinnaissäännöillä on oma merkityksensä päätöksenteossa. Tarkan rajan määritteleminen näiden kahden valtiosäännön välille on mahdotonta.