Ero sivun ”Eliezer Ben-Jehuda” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Botti muokkasi: de:Eliezer Ben-Jehuda |
||
| Rivi 24: | Rivi 24: | ||
[[bg:Елиезер Бен Йехуда]] |
[[bg:Елиезер Бен Йехуда]] |
||
[[de:Eliezer Ben |
[[de:Eliezer Ben-Jehuda]] |
||
[[en:Eliezer Ben-Yehuda]] |
[[en:Eliezer Ben-Yehuda]] |
||
[[es:Eliezer Ben Yehuda]] |
[[es:Eliezer Ben Yehuda]] |
||
| Rivi 36: | Rivi 36: | ||
[[pl:Eliezer ben Jehuda]] |
[[pl:Eliezer ben Jehuda]] |
||
[[pt:Eliezer Ben Yehuda]] |
[[pt:Eliezer Ben Yehuda]] |
||
| ⚫ | |||
[[ro:Eliezer Ben-Yehuda]] |
[[ro:Eliezer Ben-Yehuda]] |
||
| ⚫ | |||
[[yi:אליעזר בן יהודה]] |
[[yi:אליעזר בן יהודה]] |
||
Versio 28. joulukuuta 2007 kello 02.09
Eliezer Ben-Jehuda (hepreaksi אליעזר בן-יהודה, s. 7. tammikuuta 1858 Luzhky, Venäjän keisarikunta, k. 16. joulukuuta 1922 Jerusalem, Brittiläinen Palestiinan mandaattialue) oli heprean kielen ja juutalaisten tekstien tutkija, joka loi perustan modernin heprean synnylle ja leviämiselle arkikäyttöön Israelissa.
Eliezer Jitzhak Perelman syntyi Luzhkyn kylässä nykyisen Valko-Venäjän alueella[1]. Hänen vanhempansa toivoivat hänestä rabbia ja hänen opintonsa perehdyttivät hänet syvästi hepreankieleen. Ben-Jehuda kuitenkin siirtyi maalliseen oppiin ja ajautui aikakautensa poliittisiin pyörteisiin. Eurooppalaisten kansallisvaltioiden, kuten Bulgaria ja Kreikka, synty herätti Ben-Jehudassa monen muun juutalaisen tavoin unelman juutalaisten omasta valtiosta. Ben-Jehudan näkemys hepreankielestä juutalaista kansaa yhdistävänä tekijänä sopi hyvin yhteen juutalaisyhteisössä kyteneen sionistisen aatteen kanssa.[2]
Juutalaiset tunsivat heprean pyhien kirjoitustensa kielenä, mutta sen saattaminen puhekäyttöön vaati mm. uutta sanastoa ja keskustelukäytäntöjen kehittämistä. Ben-Jehuda sai käytännön kokemusta "arkihepreasta" opettaessaan kieltä Pariisissa ja asuessaan Algerian juutalaisten keskuudessa.[2]
Ben-Jehuda muutti 1881 Palestiinaan, missä hän ajoi modernia hepreaa maata asuttaneiden juutalaisten yhteiseksi kieleksi. Heikosta terveydestään huolimatta Ben-Jehuda toimi opettajana ja muun muassa julkaisi sionistista sanomalehteä. Kouluissa hän opettaisi kielen lapsille ja lehdet tekisivät sitä tunnetuksi aikuisten parissa. Maaperä hepreankielen uudelle synnylle oli otollinen Israelissa, missä kielien kirjo oli laaja. Yhteinen kieli nähtiin pian sionistisen aatteen ja syntyvän valtion edellytyksenä.[2]
Ben-Jehudan poika, Ben-Zion ("Siionin poika", s. 1882), oli ensimmäinen modernia hepreaa äidinkielenään puhunut ihminen.[2]
Ben-Jehudan kirjallinen päätyö oli eittämättä 17-osaisen heprean kielen sanakirjan aloittaminen ja aineiston kerääminen. Viimeisteltyyn muotoonsa teoksen 11 viimeistä osaa saattoivat hänen toinen vaimonsa Hemda, hänen poikansa, ja viimeisten kolmen osan osalta vastaperustettu Israelin valtio lopulta vuonna 1951.[2],[1]
Nykyisin hepreaa puhuvat ensimmäisenä tai toisena kielenään miljoonat ihmiset ympäri maailman ja se on Israelin virallinen kieli.
Lähteet
- ↑ a b Jack Fellman: Eliezer Ben-Yehuda and the Revival of Hebrew Pravapis.org. Viitattu 2. toukokuuta 2007.
- ↑ a b c d e St. John, Robert: Profeettojen kieli. Nykyheprean isän kiehtova elämäkerta, 2.p.. Vantaa: RV-kirjat, 1990. ISBN 951-606-186-9.