Ero sivun ”Torsten Stålhandske” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Stålhandske Torsten siirretty sivulle Torsten Stålhandske |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Torsten Stålhandske''' (s. [[Porvoo]] [[1594]] -k. Haderslev, [[21. huhtikuuta]], [[1644]]) suomalainen [[kenraali]] ja [[hakkapeliitta|hakkapeliittojen]] päällikkö Ruotsin armeijassa [[30-vuotinen sota|30-vuotisen sodan]] aikana. |
'''Torsten Stålhandske''' (s. [[Porvoo]] [[1594]] -k. Haderslev, [[21. huhtikuuta]], [[1644]]) suomalainen [[kenraali]] ja [[hakkapeliitta|hakkapeliittojen]] päällikkö Ruotsin armeijassa [[30-vuotinen sota|30-vuotisen sodan]] aikana. |
||
Torsten Stålhandsken isä oli Joën Tyrildsson (Stålhandske) ja äiti Britta Rääf. |
Torsten Stålhandsken isä oli Joën Tyrildsson (Stålhandske) ja äiti Britta Rääf. Stålhandske avioitui [[Arvid Horn]]in tyttären Kristinan kanssa [[1643]], mutta sairastui [[Tanska|Tanskan]] sotaretkellä vuotta myöhemmin. Hänen hautamuistomerkkinsä on [[Turun tuomiokirkko|Turun tuomiokirkossa]]. |
||
== Sotilasura == |
== Sotilasura == |
||
Versio 17. heinäkuuta 2005 kello 15.10
Torsten Stålhandske (s. Porvoo 1594 -k. Haderslev, 21. huhtikuuta, 1644) suomalainen kenraali ja hakkapeliittojen päällikkö Ruotsin armeijassa 30-vuotisen sodan aikana.
Torsten Stålhandsken isä oli Joën Tyrildsson (Stålhandske) ja äiti Britta Rääf. Stålhandske avioitui Arvid Hornin tyttären Kristinan kanssa 1643, mutta sairastui Tanskan sotaretkellä vuotta myöhemmin. Hänen hautamuistomerkkinsä on Turun tuomiokirkossa.
Sotilasura
Torsten Stålhandske aloitti sotilasuransa eversti Patrick Ruthwenin asepoikana. Hän matkusti henkivartiokaartin vänrikkinä Kustaa II Adolfin mukana Preussiin 1622. 1626 hänet ylennettiin majuriksi Arvid Hornin jalkaväkirykmenttiin, mutta siirtyi jo seuraavana vuonna Åke Henriksson Tottin ratsuväkirykmenttiin. Hänet ylennettiin everstiluutnantiksi 1629 johtamaan suomalaisia hakkapeliittoja.
Ruotsin liittyessä 30-vuotiseen sotaan 1630 Stålhandske oli mukana Pommernissa ja seuraavana vuonna Breitenfeldin taistelussa. 1632 hänet ylennettiin everstiksi ja oli ratsumiehineen ratkaisevassa roolissa Lützenin taistelussa, jossa Kustaa II Adolf sai surmansa.
Kesäkuussa 1634 hän haavoittui Hamelin taistelussa. 1635 hän liittyi kenraalimajurina Johan Banérin johtamaan armeijaan. Hän valtasi 35 lippua Wittstockin taistelussa ja ajoi vihollisen pakenemaan. Huhtikuussa 1642 hän haavoittui vakavasti Breitenfledin toisessa taistelussa. Toukokuussa hänet nimitettiin ratsuväen kenraaliksi. Hän kokosi pitkillä sotaretkillään huomattavan omaisuuden, ja lahjoitti Turun akatemialle Aarhusin piispalta sieppaamansa kirjaston.