Ero sivun ”Kansanpuolue (maalaisten)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
Lisäsin pari yksityiskohtaa. |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Puolueen perustajille ei liene ajoissa selvinnyt, että porvarillista kenttää jakoi yhteensovittamaton [[konservatismi]]n ja [[liberalismi]]n välinen ero, joka pian lisäksi manifestoitui kuningaskunta–tasavalta-valtiomuotokysymykseksi. He havaitsivat vain harhaisen kuvan Nuorsuomalaisesta puolueesta, jossa he näkivät ilmeisesti vain melko konservatiivisia perustuslaillisuus- ja nationalismitoimijoita (pääskysiä), ei hallinnon keventämistä ajavia arvoliberaaleja (varpusia). |
Puolueen perustajille ei liene ajoissa selvinnyt, että porvarillista kenttää jakoi yhteensovittamaton [[konservatismi]]n ja [[liberalismi]]n välinen ero, joka pian lisäksi manifestoitui kuningaskunta–tasavalta-valtiomuotokysymykseksi. He havaitsivat vain harhaisen kuvan Nuorsuomalaisesta puolueesta, jossa he näkivät ilmeisesti vain melko konservatiivisia perustuslaillisuus- ja nationalismitoimijoita (pääskysiä), ei hallinnon keventämistä ajavia arvoliberaaleja (varpusia). |
||
Pääasiallisen kannatuksensa Kansanpuolue keräsi porvarillisen maalaisväestön, esimerkiksi tilanomistajien keskuudesta. Vuoden 1917 [[Eduskuntavaalit 1917|eduskuntavaaleissa]] Kansanpuolue sai viisi kansanedustajaa, joista kolme oli [[Mikkelin vaalipiiri]]stä. |
Pääasiallisen kannatuksensa Kansanpuolue keräsi porvarillisen maalaisväestön, esimerkiksi tilanomistajien keskuudesta. Vuoden 1917 [[Eduskuntavaalit 1917|eduskuntavaaleissa]] Kansanpuolue sai viisi kansanedustajaa, joista kolme oli [[Mikkelin vaalipiiri]]stä. |
||
Osa Kansanpuolueesta ryhmittyi 1918 monarkian kannattajiin, osa taas tasavallan. Porvarikentän yhdistäjäksi perustettu Kansanpuolue oli siten itsekin hajalla. Kansanpuolueen enemmistö päätti sulauttaa sen [[8. joulukuuta]] [[1918]] [[Kansallinen Edistyspuolue|Kansalliseen Edistyspuolueeseen]]. |
Osa Kansanpuolueesta ryhmittyi 1918 monarkian kannattajiin, osa taas tasavallan. Porvarikentän yhdistäjäksi perustettu Kansanpuolue oli siten itsekin hajalla. Kansanpuolueen enemmistö päätti sulauttaa sen [[8. joulukuuta]] [[1918]] [[Kansallinen Edistyspuolue|Kansalliseen Edistyspuolueeseen]]. Puolueen viidestä kansaedustajasta tasavaltalaiset [[Taavetti Heimonen]], [[Erkki Pullinen]] ja [[Kaarlo Vuokoski]] liittyivät Edistyspuolueeseen, monarkistit [[Jussi Puumala]] ja [[August Tanttu]] taas [[Kansallinen kokoomus|Kokoomukseen]]. |
||
Edistyspuolueessa aiemmista kansanpuoluelaisista moni asemoitui [[1920-luku|1920-luvulla]] edistyspuolueen konservatiiviseen siipeen (niin sanottu Pullisen–Viljasen linja). Edistyspuolueen muovauduttua yhä kaupunkilaisemmaksi sekä kuluttaja-asioille ja virkamiesluokalle myönteiseksi, lopulta puolueen jäsenistä runsas joukko siirtyi [[Maalaisliitto]]on, joka olikin todellisuudessa lähellä Kansanpuoluetta niin aatteellisesti kuin poliittisestikin. Tällöin edistyspuolue menetti leijonanosan Mikkelin vaalipiirin kannatustaan Maalaisliitolle. |
Edistyspuolueessa aiemmista kansanpuoluelaisista moni asemoitui [[1920-luku|1920-luvulla]] edistyspuolueen konservatiiviseen siipeen (niin sanottu Pullisen–Viljasen linja). Edistyspuolueen muovauduttua yhä kaupunkilaisemmaksi sekä kuluttaja-asioille ja virkamiesluokalle myönteiseksi, lopulta puolueen jäsenistä runsas joukko (mm. Erkki Pullinen) siirtyi [[Maalaisliitto]]on, joka olikin todellisuudessa lähellä Kansanpuoluetta niin aatteellisesti kuin poliittisestikin. Tällöin edistyspuolue menetti leijonanosan Mikkelin vaalipiirin kannatustaan Maalaisliitolle. |
||
Vuosina 1917–18 toiminutta Kansanpuoluetta ei pidä sekoittaa [[1930-luku|1930-luvulla]] toimineeseen [[Kansanpuolue (pula-ajan)|samannimiseen puolueeseen]], joka oli lähinnä pula-ajan protestiliike. |
Vuosina 1917–18 toiminutta Kansanpuoluetta ei pidä sekoittaa [[1930-luku|1930-luvulla]] toimineeseen [[Kansanpuolue (pula-ajan)|samannimiseen puolueeseen]], joka oli lähinnä pula-ajan protestiliike. |
||
Versio 21. heinäkuuta 2007 kello 18.45
Kansanpuolue oli vuosina 1917–18 toiminut poliittinen puolue, niin kutsuttu maalaisten kansanpuolue.
Joukko porvarillisia vaikuttajia (maataloustuottaja-aktiiveja) sekä Vanhasuomalaisesta että Nuorsuomalaisesta puolueesta alkoi pitää porvarikentän mainittua kahtiajakoa turhana ja haitallisena. Näiden yhteensaamistarkoituksessa he pyrkivät muodostamaan uuden puolueen koko kansalle loppukesällä 1917. He kuitenkin saivat aikaan kolmannen puolueen ilman aiempien yhdistymistä.
Puolueen perustajille ei liene ajoissa selvinnyt, että porvarillista kenttää jakoi yhteensovittamaton konservatismin ja liberalismin välinen ero, joka pian lisäksi manifestoitui kuningaskunta–tasavalta-valtiomuotokysymykseksi. He havaitsivat vain harhaisen kuvan Nuorsuomalaisesta puolueesta, jossa he näkivät ilmeisesti vain melko konservatiivisia perustuslaillisuus- ja nationalismitoimijoita (pääskysiä), ei hallinnon keventämistä ajavia arvoliberaaleja (varpusia).
Pääasiallisen kannatuksensa Kansanpuolue keräsi porvarillisen maalaisväestön, esimerkiksi tilanomistajien keskuudesta. Vuoden 1917 eduskuntavaaleissa Kansanpuolue sai viisi kansanedustajaa, joista kolme oli Mikkelin vaalipiiristä.
Osa Kansanpuolueesta ryhmittyi 1918 monarkian kannattajiin, osa taas tasavallan. Porvarikentän yhdistäjäksi perustettu Kansanpuolue oli siten itsekin hajalla. Kansanpuolueen enemmistö päätti sulauttaa sen 8. joulukuuta 1918 Kansalliseen Edistyspuolueeseen. Puolueen viidestä kansaedustajasta tasavaltalaiset Taavetti Heimonen, Erkki Pullinen ja Kaarlo Vuokoski liittyivät Edistyspuolueeseen, monarkistit Jussi Puumala ja August Tanttu taas Kokoomukseen.
Edistyspuolueessa aiemmista kansanpuoluelaisista moni asemoitui 1920-luvulla edistyspuolueen konservatiiviseen siipeen (niin sanottu Pullisen–Viljasen linja). Edistyspuolueen muovauduttua yhä kaupunkilaisemmaksi sekä kuluttaja-asioille ja virkamiesluokalle myönteiseksi, lopulta puolueen jäsenistä runsas joukko (mm. Erkki Pullinen) siirtyi Maalaisliittoon, joka olikin todellisuudessa lähellä Kansanpuoluetta niin aatteellisesti kuin poliittisestikin. Tällöin edistyspuolue menetti leijonanosan Mikkelin vaalipiirin kannatustaan Maalaisliitolle.
Vuosina 1917–18 toiminutta Kansanpuoluetta ei pidä sekoittaa 1930-luvulla toimineeseen samannimiseen puolueeseen, joka oli lähinnä pula-ajan protestiliike.