Alavalli

Alavalli on Jalasjärven kylä, jota on kutsuttu vielä sotien jälkeen puhekielessä myös Vallinkyläksi. Alavallista etelään tuleva kylä on Ylivalli.

Alavallin elinkeinot liittyvät perustuotantoon. Alueella harjoitetaan turvetaloutta sekä broilereiden tuotantoa. Turvetuotannossa merkittävä on Haukinevan suo. Yli puolet Jalasjärvellä tuotetuista broilereista tulee Alavallista.

1960-luvulla Alavallissa oli kolme kyläkauppaa. Nyt niitä on yksi.

Alavallissa sijaitsee Jalasjärven liikennepaikka, jota on käytetty myös turpeen lastaamiseen. Vuonna 1980 perustettu Alavallin kylätoimikunta aikaansai sen, että Jalasjärven liikennepaikkaa ryhdyttiin 1981 käyttämään myös henkilöliikenteeseen siten, että Seinäjoelta Tampereelle menevä juna pysähtyi siinä.

Alavallin kaakkoisosassa on 1960-luvulla rakennettu Liikapuron tekojärvi, jonne on rakennettu kesämökkejä.

Historia

Ensimmäinen tunnettu Alavallin asukas oli 1670 Matti Matinpoika, joka oli tullut Ilmajoelta. Hän rakensi talon Hirvijoen rannalle, joka tunnettiin Wallina (Vallina). Toinen tunnettu asukas oli Jalasjärven ensimmäinen lukkari Juho Erkinpoika 1751, jolla saattoi olla erimielisyyksiä Jalasjärven kappeliseurakunnan kappalaisen Gabriel Laguksen kanssa. Lukkari ratsasti mustalla orilla töihin korpimetsien läpi, jolloin reitti tuli tunnetuksi Lukkarinpolkuna, Kirkkopolkuna tai Kirkkotienä.

1700-luvun lopulle Alavallin asukasluku kasvaa siten, että 1800-luvun vaihteessa Alavallissa on jo 12 uutta taloa. Vanhimmasta päästä talot ovat Walli, Pakka, Salo, Kiviniemi, Kokko, Seppi, Vallinmaa ja Harjunmaa. Näillä itsenäisillä maatiloilla oli lisäksi myös omia torppia. Vanhoista taloista peräisin olevia paikannimiä ovat mm. Pakkaperä, Salonmäki, Sepinmäki ja Harjunpäänperä.

Alavallin nuorisoseura

Alavallin nuorisoseura perustettiin 1921 kansakoulunopettaja Hilma Kinnusen toimiessa aktiivisesti perustamisvaiheessa. Hän toimi opettajana Alavallin kansakoulussa yhden vuoden ajan. Alavallin nuorisoseuran talo, Ahjola, valmistui 1933. Sen kivijalan kivet tuotiin Ylivallista. Nuorisoseuran talolla on järjestetty iltamia, näytelmiä, tanhuja, kuorolaulua, bingoja sekä urheilua. Nuorisoseuran talo toimi sotien aikana myös siirtoväen tilapäisasuntona.

1969 Alavallin nuorisoseura järjesti kolmen parin kruunuhäät, joissa oli 3 000 vierasta ensimmäisenä ja 2 000 vierasta toisena päivänä. Hääparit eivät menneet oikeasti naimisiin. Olavi Kiviniemen pelloille oli pystytetty lisäksi tivolitelttoja, joten suuri kävijämäärä selittyy osin myös tivolilla.

Alavallin kansakoulu

Alavallin peruskoulun ala-aste lakkautettiin ja rakennus jäi edelleen Jalasjärven kunnalle. Rakennuksen vuokrasi maa- ja kotitalousseura, joka mahdollisti sen käytön myös muuhun kuin omaan toimintaansa. Vuodesta 2000 entistä koulurakennusta on kutsuttu Alavallin kylätaloksi. Alavallin nuorisoseura suunnitteli ostavansa talon. Kauppahinta, johon kuului myös metsää ympäriltä oli 7 000 markkaa. Rakennuksessa on yläkerrassa sauna ja toimivat keittiötilat. Koulurakennuksen ajateltiin aluksi kilpailevan Ahjolan kanssa, jolloin sen ottamista Alavallin nuorisoseuralle arveltiin epätarkoituksenmukaiseksi.

Kuuluisia alavallilaisia

• Mari Kiviniemi, kansanedustaja ja ministeri

Katso myös

• Liikapuron tekojärvi
• Jalasjärven liikennepaikka

Lähteet

• Alavallin kylähistoriaa - elikkä muisteluksia lukkarinpolun tästä päästä, Jalasjärven kansalaisopiston Alavallin kylähistoriaryhmä,

Jalasjärvi

Kylät	Alavalli Hirvijärvi Ilvesjoki Jalasjärvi Jokipii Keskikylä Koskue Luopajärvi Sikakylä Taivalmaa Ylivalli
Järvet ja lammet	Ahvenlammi Hirvijärvi Iso Madesjärvi Iso Mujujärvi Jalasjärvi Kolhonjärvi Koskutjärvi Korpijärvi Korvajärvi Lamminjärvi Liikajärvi Liikapuron tekojärvi Mustalampi Pohjan Korpilammi Pikku Mujujärvi Ponsijärvi Rummukkajärvi Saarijärvi Vähä Madesjärvi
Joet ja luomat	Hirvijoki Ilvesjoki Jalasjoki Koskutjoki Leväjoki Mustajoki Mustaluoma Niskaluoma Saariluoma

Aiheesta muualla

• Länsi-Suomen ympäristökeskus: Vapo Oy, Haukinevan eteläosan turvetuotanto, Jalasjärvi ja Peräseinäjoki [1]