Ero sivun ”Yleisneuvosto (Ranska)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
JannE (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
44 881 muokkausta
p typo
Rivi 1: Rivi 1:
{{Ranskan tasavalta}}
{{Ranskan tasavalta}}
'''Yleisneuvosto''' on [[Ranska]]ssa departementtien puittessa toimiva aluellinen,neuvottelevä toimielin.
'''Yleisneuvosto''' on [[Ranska]]ssa departementtien puitteissa toimiva alueellinen, neuvotteleva toimielin.


Yleisneuvostojen jäsenet valitaan suorialla kansanvaalilla, yhden miehen listoilta ja kaksivaiheisessa vaalissa. Tällöin valitaan yksi edustaja kustakin kantoonista, jotka ovat perusvaalipiireja myös muissakin vaaleissa. vaalit suoritetaan joka kolmas vuosi, muttä tällöin vaihtuu vain pulet nevostojen jäsenistä.
Yleisneuvostojen jäsenet valitaan suorilla kansanvaalilla, yhden miehen listoilta ja kaksivaiheisessa vaalissa. Tällöin valitaan yksi edustaja kustakin kantoonista, jotka ovat perusvaalipiirejä myös muissakin vaaleissa. vaalit suoritetaan joka kolmas vuosi, mutta tällöin vaihtuu vain puolet neuvostojen jäsenistä.


Yleisneuvoston jäsenet valitsevat keskuudestaan pysyvän valiokunnan, jonka muodostavat neuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Tämä pysyvä valiokunta käyttää toimeenpanovaltaa yleisneuvoston päätöksissä departementin alueella.
Yleisneuvoston jäsenet valitsevat keskuudestaan pysyvän valiokunnan, jonka muodostavat neuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Tämä pysyvä valiokunta käyttää toimeenpanovaltaa yleisneuvoston päätöksissä departementin alueella.
Rivi 9: Rivi 9:


==Tausta==
==Tausta==
Laki [[22. joulukuuta]] [[1789]] sääti luotavaksi jokaiseen departementiin 36 vaaleilla valittua edustajaa ja tämä myödosti departementtineuvoston. Koska [[Rasnskan vallankumous]] oli nopeiden ja suurten muutosten aikaa, niin tämäkin neuvosto poistettin käytöstä lainsäädännöllä 14. frimairevuonna 2 ([[4. joulukuuta]] [[1793]]). Vastaava neuvosto, yleisneuvosto perustettiin uudelleen lailla 20. lpuviôse vuonna 8 ([[17. helmikuuta]] [[1800]]). Nyt jäseniä ei valitty äänestämäläl, vaa ne nimitti Ranskan hallitus. Mutta uudelleen yleisneuvoston jäsenistä tuli vaaleilla valittuja vuonna [1833]]. Tällöin äänioikeus riippu verotettavien tulojen määrästä. Yleinen äänioikeus tuli yleisneuvoston jäsenten vaalissa vuoden [[3. heinäkuuta]] [[1848]].
Laki [[22. joulukuuta]] [[1789]] sääti luotavaksi jokaiseen departementiin 36 vaaleilla valittua edustajaa ja tämä muodosti departementtineuvoston. Koska [[Rasnskan vallankumous]] oli nopeiden ja suurten muutosten aikaa, niin tämäkin neuvosto poistettiin käytöstä lainsäädännöllä 14. frimairevuonna 2 ([[4. joulukuuta]] [[1793]]). Vastaava neuvosto, yleisneuvosto perustettiin uudelleen lailla 20. lpuviôse vuonna 8 ([[17. helmikuuta]] [[1800]]). Nyt jäseniä ei valittu äänestämällä, vaan ne nimitti Ranskan hallitus. Uudelleen yleisneuvoston jäsenistä tuli vaaleilla valittuja kuitenkin vuonna [1833]]. Tällöin äänioikeus riippui verotettavien tulojen määrästä. Yleinen äänioikeus tuli yleisneuvoston jäsenten vaalissa vuoden [[3. heinäkuuta]] [[1848]].


Alumperin yleisneuvoston puheenjohtaja valittiin joka vuosi uudelleen. Vuodesta [[1871]] lähtien puheenjotaja on valittu vain uuden vaaleilla valitun yleisneuvoston kokoontuessa ensimmäiseen istuntoonsa.
Alun perin yleisneuvoston puheenjohtaja valittiin joka vuosi uudelleen. Vuodesta [[1871]] lähtien puheenjohtaja on valittu vain uuden vaaleilla valitun yleisneuvoston kokoontuessa ensimmäiseen istuntoonsa.


Instituutien nimi o hivenen outo tässä yhteydessä käytettäväksi, mutta se selittyy sillä, että ennen vuoden [[1982]] desentralisaatiota ja alueneuvostojen perustamista departementien yleisneuvosot olivat korkeinta päätäsvaltaa alueellisesti ja paikallisesti päättäviä elimia eli yleisiä (fénéral).
Instituutin nimi on hivenen outo tässä yhteydessä käytettäväksi, mutta se selittyy sillä, että ennen vuoden [[1982]] desentralisaatiota ja alueneuvostojen perustamista departementien yleisneuvostot olivat korkeinta päätösvaltaa alueellisesti ja paikallisesti päättäviä elimiä eli yleisiä (fénéral).


==Toimivalta==
==Toimivalta==
Rivi 19: Rivi 19:
Yleisneuvoston keskeiset toimivalta-alueet ovat:
Yleisneuvoston keskeiset toimivalta-alueet ovat:
*sosiaalinen toiminta: vaikeuksissa olevien henkilöiden sopeuttaminen, vähimmäispalkka-asiat, lastensuojelu, invalidien ja vanhusten tukeminen sekä ehkäisevä terveydenhuolto.
*sosiaalinen toiminta: vaikeuksissa olevien henkilöiden sopeuttaminen, vähimmäispalkka-asiat, lastensuojelu, invalidien ja vanhusten tukeminen sekä ehkäisevä terveydenhuolto.
*tiestö: departementin tieston hallinnointi sekä alueellista merkitystä olevien kansallisten valtateiden hoito, julkinen liikenne sekä koululaiskuljetukset busseilla.
*tiestö: departementin tiestön hallinnointi sekä alueellista merkitystä olevien kansallisten valtateiden hoito, julkinen liikenne sekä koululaiskuljetukset busseilla.
*opetus: peruskoulun yläkoulua vastaavan asteen koulujen opetus ja hallinnointi.
*opetus: peruskoulun yläkoulua vastaavan asteen koulujen opetus ja hallinnointi.
*kulttuuri: departementin arkistoleitoksen hoitamninen. samoin kuin alueen kirjastoitoimi ja museot.
*kulttuuri: departementin arkistolaitoksen hoitaminen. Samoin kuin alueen kirjastotoimi ja museot.
*paikallinen kehittäminen: yhteisöille ja departementin kunnille osoitetusta avusta päättäminen.
*paikallinen kehittäminen: yhteisöille ja departementin kunnille osoitetusta avusta päättäminen.


Laki [[13. elokuuta]] [[2004]] käsittelee paikallisia vapauksia ja vastuita, ja se on uusi aalto Ranskalaisen yhteiskunnan desentralisaatiossa. Yleisneuvostoille tämä uusi aalto antoi toimenpanovaltaa uusilla aleuilla:
Laki [[13. elokuuta]] [[2004]] käsittelee paikallisia vapauksia ja vastuita, ja se on uusi aalto Ranskalaisen yhteiskunnan desentralisaatiossa. Yleisneuvostoille tämä uusi aalto antoi toimenpanovaltaa uusilla alueilla:
*liikenne: suurin osa alueen tieverkostosta, eli entiset departementtitason ja loputkin kansallisen tason teistä ja niiden hallinnointi, kalastus- ja kauppamerenkulun satamien hoito ja hallinnointi.
*liikenne: suurin osa alueen tieverkostosta, eli entiset departementtitason ja loputkin kansallisen tason teistä ja niiden hallinnointi, kalastus- ja kauppamerenkulun satamien hoito ja hallinnointi.
*sosiaalinen toiminta: terveysohjelmat, vanhustenhuollon ohjelmat sekä kotitalousjätteiden hävittäminen.
*sosiaalinen toiminta: terveysohjelmat, vanhustenhuollon ohjelmat sekä kotitalousjätteiden hävittäminen.
*asuminen: asuntorahastojen hallinta, samon myös energiarahastojen hallinta.
*asuminen: asuntorahastojen hallinta, samoin myös energiarahastojen hallinta.
*opetus: alueen koulujen (gollège) tekmisenhenkiläkunnan sekä työntekijöiden palkkaaminen sekä niiden palvelujen hankkiminen.
*opetus: alueen koulujen (gollège) teknisenhenkilökunnan sekä työntekijöiden palkkaaminen sekä niiden palvelujen hankkiminen.
*kulttuuri: eräiden kansallisten muistomerkkien ja monumenttien hallinnointi. arkistot, museot, kirjastot sekä suunnitelmat departementin taiteellisesta koulutuksesta.
*kulttuuri: eräiden kansallisten muistomerkkien ja monumenttien hallinnointi. arkistot, museot, kirjastot sekä suunnitelmat departementin taiteellisesta koulutuksesta.


Rivi 36: Rivi 36:


[[Luokka:Ranska]]
[[Luokka:Ranska]]




[[ca:Consell General (França)]]
[[ca:Consell General (França)]]

Versio 2. kesäkuuta 2007 kello 12.53

Tämä artikkeli on osa Ranskan viidennen tasavallan poliittista elämää ja rakennetta koskevasta kokonaisuudesta

Toimeenpanovalta
Lainsäädäntövalta
Ranskan aluehallinto
Viidennen tasavallan vaalit
Ranskan puolueet

Yleisneuvosto on Ranskassa departementtien puitteissa toimiva alueellinen, neuvotteleva toimielin.

Yleisneuvostojen jäsenet valitaan suorilla kansanvaalilla, yhden miehen listoilta ja kaksivaiheisessa vaalissa. Tällöin valitaan yksi edustaja kustakin kantoonista, jotka ovat perusvaalipiirejä myös muissakin vaaleissa. vaalit suoritetaan joka kolmas vuosi, mutta tällöin vaihtuu vain puolet neuvostojen jäsenistä.

Yleisneuvoston jäsenet valitsevat keskuudestaan pysyvän valiokunnan, jonka muodostavat neuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Tämä pysyvä valiokunta käyttää toimeenpanovaltaa yleisneuvoston päätöksissä departementin alueella.

Nykyisin (2007) Ranskassa on 96 departementia varsinaisella valtakunnanalueella sekä 4 merentakaista departementia. Näiden yleisneuvostoissa on edustettuina yhteensä 3.978 kanttonia ja siten yhtä monta jäsentä.

Tausta

Laki 22. joulukuuta 1789 sääti luotavaksi jokaiseen departementiin 36 vaaleilla valittua edustajaa ja tämä muodosti departementtineuvoston. Koska Rasnskan vallankumous oli nopeiden ja suurten muutosten aikaa, niin tämäkin neuvosto poistettiin käytöstä lainsäädännöllä 14. frimairevuonna 2 (4. joulukuuta 1793). Vastaava neuvosto, yleisneuvosto perustettiin uudelleen lailla 20. lpuviôse vuonna 8 (17. helmikuuta 1800). Nyt jäseniä ei valittu äänestämällä, vaan ne nimitti Ranskan hallitus. Uudelleen yleisneuvoston jäsenistä tuli vaaleilla valittuja kuitenkin vuonna [1833]]. Tällöin äänioikeus riippui verotettavien tulojen määrästä. Yleinen äänioikeus tuli yleisneuvoston jäsenten vaalissa vuoden 3. heinäkuuta 1848.

Alun perin yleisneuvoston puheenjohtaja valittiin joka vuosi uudelleen. Vuodesta 1871 lähtien puheenjohtaja on valittu vain uuden vaaleilla valitun yleisneuvoston kokoontuessa ensimmäiseen istuntoonsa.

Instituutin nimi on hivenen outo tässä yhteydessä käytettäväksi, mutta se selittyy sillä, että ennen vuoden 1982 desentralisaatiota ja alueneuvostojen perustamista departementien yleisneuvostot olivat korkeinta päätösvaltaa alueellisesti ja paikallisesti päättäviä elimiä eli yleisiä (fénéral).

Toimivalta

Tiedosto:Départements-conseils.png
Ranskan departementtien poliittinen jakauma 2004. Suurin ryhmä Sosialistipuolue: 45 neuvostoa

Yleisneuvoston keskeiset toimivalta-alueet ovat:

  • sosiaalinen toiminta: vaikeuksissa olevien henkilöiden sopeuttaminen, vähimmäispalkka-asiat, lastensuojelu, invalidien ja vanhusten tukeminen sekä ehkäisevä terveydenhuolto.
  • tiestö: departementin tiestön hallinnointi sekä alueellista merkitystä olevien kansallisten valtateiden hoito, julkinen liikenne sekä koululaiskuljetukset busseilla.
  • opetus: peruskoulun yläkoulua vastaavan asteen koulujen opetus ja hallinnointi.
  • kulttuuri: departementin arkistolaitoksen hoitaminen. Samoin kuin alueen kirjastotoimi ja museot.
  • paikallinen kehittäminen: yhteisöille ja departementin kunnille osoitetusta avusta päättäminen.

Laki 13. elokuuta 2004 käsittelee paikallisia vapauksia ja vastuita, ja se on uusi aalto Ranskalaisen yhteiskunnan desentralisaatiossa. Yleisneuvostoille tämä uusi aalto antoi toimenpanovaltaa uusilla alueilla:

  • liikenne: suurin osa alueen tieverkostosta, eli entiset departementtitason ja loputkin kansallisen tason teistä ja niiden hallinnointi, kalastus- ja kauppamerenkulun satamien hoito ja hallinnointi.
  • sosiaalinen toiminta: terveysohjelmat, vanhustenhuollon ohjelmat sekä kotitalousjätteiden hävittäminen.
  • asuminen: asuntorahastojen hallinta, samoin myös energiarahastojen hallinta.
  • opetus: alueen koulujen (gollège) teknisenhenkilökunnan sekä työntekijöiden palkkaaminen sekä niiden palvelujen hankkiminen.
  • kulttuuri: eräiden kansallisten muistomerkkien ja monumenttien hallinnointi. arkistot, museot, kirjastot sekä suunnitelmat departementin taiteellisesta koulutuksesta.

Lähteet

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Yleisneuvosto_(Ranska)&oldid=2949884”