Ero sivun ”Yleisneuvosto (Ranska)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
| Rivi 30: | Rivi 30: | ||
*opetus: alueen koulujen (gollège) tekmisenhenkiläkunnan sekä työntekijöiden palkkaaminen sekä niiden palvelujen hankkiminen. |
*opetus: alueen koulujen (gollège) tekmisenhenkiläkunnan sekä työntekijöiden palkkaaminen sekä niiden palvelujen hankkiminen. |
||
*kulttuuri: eräiden kansallisten muistomerkkien ja monumenttien hallinnointi. arkistot, museot, kirjastot sekä suunnitelmat departementin taiteellisesta koulutuksesta. |
*kulttuuri: eräiden kansallisten muistomerkkien ja monumenttien hallinnointi. arkistot, museot, kirjastot sekä suunnitelmat departementin taiteellisesta koulutuksesta. |
||
==Lähteet== |
|||
*[http://www.conseil-general.com/ Yleisneuvostojen sivut] |
|||
Versio 2. kesäkuuta 2007 kello 11.57
Tämä artikkeli on osa Ranskan viidennen tasavallan poliittista elämää ja rakennetta koskevasta kokonaisuudesta
Yleisneuvosto on Ranskassa departementtien puittessa toimiva aluellinen,neuvottelevä toimielin.
Yleisneuvostojen jäsenet valitaan suorialla kansanvaalilla, yhden miehen listoilta ja kaksivaiheisessa vaalissa. Tällöin valitaan yksi edustaja kustakin kantoonista, jotka ovat perusvaalipiireja myös muissakin vaaleissa. vaalit suoritetaan joka kolmas vuosi, muttä tällöin vaihtuu vain pulet nevostojen jäsenistä.
Yleisneuvoston jäsenet valitsevat keskuudestaan pysyvän valiokunnan, jonka muodostavat neuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Tämä pysyvä valiokunta käyttää toimeenpanovaltaa yleisneuvoston päätöksissä departementin alueella.
Nykyisin (2007) Ranskassa on 96 departementia varsinaisella valtakunnanalueella sekä 4 merentakaista departementia. Näiden yleisneuvostoissa on edustettuina yhteensä 3.978 kanttonia ja siten yhtä monta jäsentä.
Tausta
Laki 22. joulukuuta 1789 sääti luotavaksi jokaiseen departementiin 36 vaaleilla valittua edustajaa ja tämä myödosti departementtineuvoston. Koska Rasnskan vallankumous oli nopeiden ja suurten muutosten aikaa, niin tämäkin neuvosto poistettin käytöstä lainsäädännöllä 14. frimairevuonna 2 (4. joulukuuta 1793). Vastaava neuvosto, yleisneuvosto perustettiin uudelleen lailla 20. lpuviôse vuonna 8 (17. helmikuuta 1800). Nyt jäseniä ei valitty äänestämäläl, vaa ne nimitti Ranskan hallitus. Mutta uudelleen yleisneuvoston jäsenistä tuli vaaleilla valittuja vuonna [1833]]. Tällöin äänioikeus riippu verotettavien tulojen määrästä. Yleinen äänioikeus tuli yleisneuvoston jäsenten vaalissa vuoden 3. heinäkuuta 1848.
Alumperin yleisneuvoston puheenjohtaja valittiin joka vuosi uudelleen. Vuodesta 1871 lähtien puheenjotaja on valittu vain uuden vaaleilla valitun yleisneuvoston kokoontuessa ensimmäiseen istuntoonsa.
Instituutien nimi o hivenen outo tässä yhteydessä käytettäväksi, mutta se selittyy sillä, että ennen vuoden 1982 desentralisaatiota ja alueneuvostojen perustamista departementien yleisneuvosot olivat korkeinta päätäsvaltaa alueellisesti ja paikallisesti päättäviä elimia eli yleisiä (fénéral).
Toimivalta
Yleisneuvoston keskeiset toimivalta-alueet ovat:
- sosiaalinen toiminta: vaikeuksissa olevien henkilöiden sopeuttaminen, vähimmäispalkka-asiat, lastensuojelu, invalidien ja vanhusten tukeminen sekä ehkäisevä terveydenhuolto.
- tiestö: departementin tieston hallinnointi sekä alueellista merkitystä olevien kansallisten valtateiden hoito, julkinen liikenne sekä koululaiskuljetukset busseilla.
- opetus: peruskoulun yläkoulua vastaavan asteen koulujen opetus ja hallinnointi.
- kulttuuri: departementin arkistoleitoksen hoitamninen. samoin kuin alueen kirjastoitoimi ja museot.
- paikallinen kehittäminen: yhteisöille ja departementin kunnille osoitetusta avusta päättäminen.
Laki 13. elokuuta 2004 käsittelee paikallisia vapauksia ja vastuita, ja se on uusi aalto Ranskalaisen yhteiskunnan desentralisaatiossa. Yleisneuvostoille tämä uusi aalto antoi toimenpanovaltaa uusilla aleuilla:
- liikenne: suurin osa alueen tieverkostosta, eli entiset departementtitason ja loputkin kansallisen tason teistä ja niiden hallinnointi, kalastus- ja kauppamerenkulun satamien hoito ja hallinnointi.
- sosiaalinen toiminta: terveysohjelmat, vanhustenhuollon ohjelmat sekä kotitalousjätteiden hävittäminen.
- asuminen: asuntorahastojen hallinta, samon myös energiarahastojen hallinta.
- opetus: alueen koulujen (gollège) tekmisenhenkiläkunnan sekä työntekijöiden palkkaaminen sekä niiden palvelujen hankkiminen.
- kulttuuri: eräiden kansallisten muistomerkkien ja monumenttien hallinnointi. arkistot, museot, kirjastot sekä suunnitelmat departementin taiteellisesta koulutuksesta.