Ranskan hallitus

Ranskan tasavalta

Tämä artikkeli on osa Ranskan viidennen tasavallan poliittista elämää ja rakennetta koskevasta kokonaisuudesta

• Viides tasavalta
• Ranskan perustuslaki (1958)
• Ranskan perustuslakineuvosto

Toimeenpanovalta

• Ranskan tasavallan presidentti
• Ranskan pääministeri
• Ranskan hallitus

Lainsäädäntövalta

• Ranskan parlamentti:
  • Ranskan kansalliskokous
  • Ranskan senaatti

Ranskan aluehallinto

• Alueneuvosto (Ranska)
• Yleisneuvosto (Ranska)
• Ranskan departementit
• Ranskan arrondissementit
• Ranskan kantonit
• Ranskan kunnat

Viidennen tasavallan vaalit

• Ranskan presidentinvaalit
• Ranskan kansalliskokouksen vaalit
• Ranskan senaatin vaalit
• Ranskan aluevaalit
• Ranskan kantonivaalit
• Ranskan kunnallisvaalit
• Ranskan kansanäänestykset

Ranskan puolueet

Ranskan hallitus on Ranskan tasavallan hallintojärjestelmän toimeenpaneva valtioelin, joka ohjaa kansakunnan politiikkaa.

Hallituksen kokoonpano

Hallituksen kaikki jäsenet nimittää Ranskan tasavallan presidentti nimittämänsä pääministerin ehdotuksesta.

Ranskan hallituksen ministerit on luokiteltu tarkkaan protokollan mukaiseen arvojärjestykseen, mistä säännöstä ei kuitenkaan oloe minkäänlaista kirjallista lähdettä:

• Pääministeri; hän on hallituksen pää;
• valtioministerit (Ministres d'État): jotka tulevat välittömästi pääministerin jälkeen. Tämä heidän tittelinsä on täysin protokolaarinen ja se toimii vain viittauksena heidän omaamansa henkilönsä törkeyteen hallituksessa tai heidän ministerinsalkkunsa tärkeyteen, tai molempia näitä yhdessä. He voivat järjestää eri ministerien yhteisiä kokouksia, jotka on yleensä vain pääministerille kuuluva etuoikeus, ja tradition myötä heille on tullut käyttää puheenvuoroja ministerineuvoston kokouksissa, vaikka käsiteltävä asia ei mitenkään liity heidän oman ministeriönsä toimialaan;
• Ministerit: he johtavat oman, nimetyn alansa tai alojen ministeriön tai minisgteriöiden toimintaan;
• Apulaisministerit: on tehtävässään alisteinen varsinaiselle ministerille ja hyvin harvoin pääministerille, heille on delegoitu osa miniserin kompetenssista:
• Valtiosihteerit: on hallituksen jäsenten alin arvoasteikko, heidät on sijoitettu avustajaksi jollekin ministerille tai joskus vain pääministerille.

Apulaisministerit osallistuvat aina hallituksen ministereiden kokouksiin, olipa asialista mikä tahansa. Valtiosihteerit osallistuvat kokouksiin vain kun työjärjestyksessä on heitä erikoisesti koskevia asioita.

Ministerin tehtävät eivät sovellu yhteen muiden ammatillisten tehtävien kanssa. Tämä kielto mandaattien kumuloitumisesta koskee kaikkea yksityistä toimintaa, useimpia julkisia tehtäviä kuin myös parlamentaarisia mandaatteja. Kyseessä on halu välttää määrätynlaista painostusta ja vaikutusta ministereihin ja näin heille sallitaan mahdollisuus keskittyä kokonaisvaltaisesta hallitustyöskentelyyn. He voivat työssään tehdä lakimuutoksia sekä päättää valtion menoista. Ministerit voivat kylläkin Ranskassa säilyttää paikallishallintoon liittyvät tehtävänsä, näin vaikka pääministeri Lionel Jospinin hallituksen tekemä lainmuutos kieltää ehdottomasti ministereiden kumuloituvat mandaatit.

Lähteet

• Pascal Jan; Le Gouvernement. La documentation française. 2995.

Aiheesta muualla

• Asetus 18. toukokuuta 2007, jolla uusi hallitus määrättiin
• Hallituksen vuosikirja