Ero sivun ”Fredrik Cygnaeus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Joonasl (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Interwiki-linkki / Ruotsin kielen sivun - Fredrik Cygnaeus
Rivi 24: Rivi 24:
* Samalade arbeten (1881–1892)
* Samalade arbeten (1881–1892)


[[sv:Fredrik Cygnaeus]]
[[Luokka:Suomalaiset kirjallisuustieteilijät|Cygnaeus, Fredrik]]
[[Luokka:Suomalaiset kirjallisuustieteilijät|Cygnaeus, Fredrik]]
[[Luokka:Suomalaiset professorit|Cygnaeus, Fredrik]]
[[Luokka:Suomalaiset professorit|Cygnaeus, Fredrik]]

Versio 15. toukokuuta 2007 kello 23.59

Fredrik Cygnaeus

Fredrik Cygnaeus (1. huhtikuuta 18077. helmikuuta 1881) oli suomalaisen taiteen ja tieteen vaikuttaja ja kansallisen herätyksen keskeisiä hahmoja.

Cygnaeus vaikutti 1830-luvulta alkaen Lauantaiseuran piirissä J. L. Runebergin, J. J. Nervanderin, J. V. Snellmanin ja Z. Topeliuksen rinnalla. Cygnaeus oli Helsingin yliopiston ensimmäinen estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori, valtioneuvos, historioitsija, runoilija, taidekritiikin uranuurtaja sekä monien kansallista kulttuuria edistävien järjestöjen aktiivi.

Cygnaeus piti ylioppilaiden kevätjuhlassa Kukanpäivänä 1848 jälkipolvienkin tunteman puheen "Suomen nimi".

Kuvataiteen tukemisesta tuli Cygnaeuksen todellinen elämäntehtävä. Hän toimi Suomen taideyhdistyksessä yli 30 vuotta, joista 15 sen puheenjohtajana. Valvoessaan yhdistyksen hankintoja Cygnaeus osti ja tilasi taidetta yksityisesti. Tämän yli 200 teoksen kokoelmansa Cygnaeus testamenttasi Suomen kansalle. Kokoelmasta syntyi Cygnaeuksen galleria. Hän rohkaisi nuoria taideopiskelijoita ja ihaili etenkin yleviä aiheita kuten historia-aiheisia maalauksia ja maisemia. Cygnaeus oli von Wrightin taiteilijaveljesten ystävä ja suojelija.

Kirjallisuuskriitikkona Fredrik Cygnaeus osoitti ennakkoluulottomuutta tukiessaan yhtenä harvoista Aleksis Kiveä. Cygnaeuksen näyttämötaiderakkaus oli taustana sille, että hän oli mukana perustettaessa Suomen ensimmäistä teatterikoulua.

Teokset

  • Jääkynttilät, Ströskrift I (1837), runoa ja proosaa
  • Höstispiggarna (1841), runoja
  • Johan Jacob Nervander (1848)
  • Skaldestycken (1851–1857, useita osia, sisältää mm. aatedraamat Claes Flemings tider ja Hertig Johans ungdomsdrömmar)
  • Det tragiska elementet i Kalevala (1853), tutkielma
  • Erik XIV som dramatisk karakter (1853), tutkielma
  • Om Fänrik Ståls sägner (1862), tutkielma
  • Om Johan Ludvig Runeberg (1873), tutkielma
  • elämäkertateos F. M. Franzénista
  • Samalade arbeten (1881–1892)