Ero sivun ”Skylab” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kielen- tai muuta huoltoa, Typos fixed: moduli → moduuli, AWB
Ism (keskustelu | muokkaukset)
korjattu päivämääriä en-wikin (samat de-wikissä) mukaisiksi, mm. useita kuukaudennimiä väärin
Rivi 8: Rivi 8:
== Historia ==
== Historia ==


Skylab laukaistiin [[14. maaliskuuta]] [[1973]]. Rakettina käytettiin [[Saturn V]] –kantoraketin muokattua versiota Saturn INT-21 ([[SL-1]]).
Skylab laukaistiin [[14. toukokuuta]] [[1973]]. Rakettina käytettiin [[Saturn V]] –kantoraketin muokattua versiota Saturn INT-21 ([[SL-1]]).


Skylab oli epäonninen. Laukaisun yhteydessä se menetti osan [[säteily]]/mikro[[meteori]]suojistaan ja toisen pää[[aurinkopaneeli]]nsa. Ensimmäisen miehistön tehtäväksi muodostuikin aseman korjaaminen edes jonkinlaiseen käyttökuntoon.
Skylab oli epäonninen. Laukaisun yhteydessä se menetti osan [[säteily]]/mikro[[meteori]]suojistaan ja toisen pää[[aurinkopaneeli]]nsa. Ensimmäisen miehistön tehtäväksi muodostuikin aseman korjaaminen edes jonkinlaiseen käyttökuntoon.


Asema oli miehitettynä kolmesti:
Asema oli miehitettynä kolmesti:
* Tehtävä [[SL-2]] alkoi [[24. maaliskuuta]] 1973 ja kesti 28 päivää.
* Tehtävä [[SL-2]] alkoi [[25. toukokuuta]] 1973 ja kesti 28 päivää.
* Tehtävä [[SL-3]] alkoi [[28. heinäkuuta]] 1973 ja kesti 59 päivää.
* Tehtävä [[SL-3]] alkoi [[28. heinäkuuta]] 1973 ja kesti 59 päivää.
* Tehtävä [[SL-4]] alkoi [[16. syyskuuta]] 1973 ja päättyi [[8. helmikuuta]] [[1974]], 84 päivää laukaisun jälkeen.
* Tehtävä [[SL-4]] alkoi [[16. marraskuuta]] 1973 ja päättyi [[8. helmikuuta]] [[1974]], 84 päivää laukaisun jälkeen.


Vaikka astronauttien raporttien mukaan asema oli lähes hajoamistilassa, oli sen kiertorataa tarkoitus vielä korottaa [[avaruussukkula]]n avulla vuonna 1979. Sukkulaohjelma kuitenkin viivästyi, ja kun samaan aikaan Auringon lisääntyneen aktiivisuuden vuoksi tihentyneet [[ilmakehä]]n ylimmät osat hidastivat Skylabia ennakoitua enemmän, putosi se lopulta hallitsemattomasti ilmakehään [[11. heinäkuuta]] 1979, ja sen palasia tippui muun muassa [[Australia]]an, asumattomille alueille. [[Neuvostoliitto]] kritisoi tätä – sen avaruusasemat olivat aina palaneet [[ilmakehä]]ssä hallitusti asumattomien alueiden päällä.
Vaikka astronauttien raporttien mukaan asema oli lähes hajoamistilassa, oli sen kiertorataa tarkoitus vielä korottaa [[avaruussukkula]]n avulla vuonna 1979. Sukkulaohjelma kuitenkin viivästyi, ja kun samaan aikaan Auringon lisääntyneen aktiivisuuden vuoksi tihentyneet [[ilmakehä]]n ylimmät osat hidastivat Skylabia ennakoitua enemmän, putosi se lopulta hallitsemattomasti ilmakehään [[11. heinäkuuta]] 1979, ja sen palasia tippui muun muassa [[Australia]]an, asumattomille alueille. [[Neuvostoliitto]] kritisoi tätä – sen avaruusasemat olivat aina palaneet [[ilmakehä]]ssä hallitusti asumattomien alueiden päällä.

Versio 14. toukokuuta 2007 kello 07.28

Skylab-Apollo. Taiteilijan näkemys asemasta ja miehistömodulista kiertoradalla.
Tiedosto:Skylab and Earth Limb.jpg
Skylab-asema kuvattuna viimeisen asemalle suuntautuneen lennon irtaannuttua.

Skylab oli yhdysvaltalainen avaruusasema. Asema oli kiertoradalla 19731979, mutta miehitettynä vain kolmeen otteeseen vuosina 1973–1974.

Skylab-asema oli itse asiassa Saturn IB –kantoraketin toinen vaihe, joka oli "kalustettu" uudelleen avaruusasemaksi. Asema ja koko Skylab-ohjelma hyödynsivät Apollo-ohjelmasta ylijäänyttä kalustoa. Kun kolme ylijäänyttä valmista Apollo-moduulia oli käytetty, asema jäi avaruuteen odottamaan jatkotoimenpiteitä.

Historia

Skylab laukaistiin 14. toukokuuta 1973. Rakettina käytettiin Saturn V –kantoraketin muokattua versiota Saturn INT-21 (SL-1).

Skylab oli epäonninen. Laukaisun yhteydessä se menetti osan säteily/mikrometeorisuojistaan ja toisen pääaurinkopaneelinsa. Ensimmäisen miehistön tehtäväksi muodostuikin aseman korjaaminen edes jonkinlaiseen käyttökuntoon.

Asema oli miehitettynä kolmesti:

Vaikka astronauttien raporttien mukaan asema oli lähes hajoamistilassa, oli sen kiertorataa tarkoitus vielä korottaa avaruussukkulan avulla vuonna 1979. Sukkulaohjelma kuitenkin viivästyi, ja kun samaan aikaan Auringon lisääntyneen aktiivisuuden vuoksi tihentyneet ilmakehän ylimmät osat hidastivat Skylabia ennakoitua enemmän, putosi se lopulta hallitsemattomasti ilmakehään 11. heinäkuuta 1979, ja sen palasia tippui muun muassa Australiaan, asumattomille alueille. Neuvostoliitto kritisoi tätä – sen avaruusasemat olivat aina palaneet ilmakehässä hallitusti asumattomien alueiden päällä.

Video

Videotiedosto

Muuta

Skylab-asemia rakennettiin kaksi kappaletta. Skylab 2 –asemaa ei koskaan kuitenkaan lähetetty avaruuteen. Käyttämätön asema on nykyään museoituna Yhdysvaltain Smithsonianin kansallisessa ilmailu- ja avaruusmuseossa, Washington (DC):ssä.

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Skylab.