Ero sivun ”Hepburn-järjestelmä” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Suositeltu artikkeli -tähti: sl:Hepburnovo prečrkovanje |
p Botti lisäsi: id:Alihaksara Hepburn |
||
Rivi 308: | Rivi 308: | ||
<!-- Interwiki --> |
<!-- Interwiki --> |
||
{{Link FA|sl}} |
|||
[[id:Alihaksara Hepburn]] |
|||
[[bg:Система на Хепбърн]] |
[[bg:Система на Хепбърн]] |
||
[[ca:Hepburn]] |
[[ca:Hepburn]] |
||
Rivi 315: | Rivi 318: | ||
[[eo:Transskribado Hepburn]] |
[[eo:Transskribado Hepburn]] |
||
[[fr:Méthode Hepburn]] |
[[fr:Méthode Hepburn]] |
||
[[it: |
[[it:Sistema Hepburn]] |
||
[[nl:Hepburn-systeem]] |
[[nl:Hepburn-systeem]] |
||
[[pl:Transkrypcja Hepburna]] |
[[pl:Transkrypcja Hepburna]] |
||
[[pt:Sistema Hepburn]] |
[[pt:Sistema Hepburn]] |
||
[[ru:Система Хэпбёрна]] |
[[ru:Система Хэпбёрна]] |
||
[[sl:Hepburnovo prečrkovanje]] |
[[sl:Hepburnovo prečrkovanje]] |
||
[[zh:平文式罗马字]] |
[[zh:平文式罗马字]] |
Versio 9. toukokuuta 2007 kello 06.22
Hepburn on romanisaatiojärjestelmä. Se on nimetty James Curtis Hepburnin mukaan, joka käytti sitä 1887 julkaistussa japani–englanti-sanakirjassaan kuvaamaan japanin kielen äänteitä latinalaisilla aakkosilla. Hepburnistä on olemassa kolme versiota: perinteinen, uudistettu ja muunnettu. Näistä perinteinen ja uudistettu ovat yleisimmin käytössä olevat japanin kielen romanisaatiomenetelmät.
Hepburn-romanisaation piirteet
Hepburnin huomattavin piirre on, että sen kirjoitusasu perustuu englannin kielen fonologiaan.
Partikkelit
- Kun tavua he (へ) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan e.
- Kun tavua ha (は) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan wa.
- Kun tavua wo (を) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan o.
Pitkät vokaalit
Perinteisessä ja uudistetussa Hepburnissä:
- pitkät o- ja u-vokaalit merkitään macroneilla – eli pitkä o (おお/おう) kirjoitetaan ō, ja pitkä u (うう) kirjoitetaan ū.
- Japanin ja kiinan kielistä peräisin olevissa sanoissa pitkä e (えい) kirjoitetaan ei.
- Japanin ja kiinan kielistä peräisin olevissa sanoissa pitkä vokaali i (いい) kirjoitetaan ii.
- Muissa vierasperäisissä sanoissa kaikki pitkät vokaalit merkitään macroneilla.
Muunnetussa Hepburnissä:
- Kaikki pitkät vokaalit perkitään kahdella samalla vokaalilla – esimerkiksi pitkä o kirjoitetaan oo.
- Kirjainyhdistelmä "ei" on varattu niille tapauksille, joissa kaksi vokaalia äännetään erillisinä äänteinä.
n (ん)
Perinteisessä Hepburnissä:
- n (ん) kirjoitetaan ennen konsonanttia n, mutta ennen vokaaleja n' . Ennen muita labiaalisia konsonantteja, kuten b, m ja p, se kirjoitetaan m.
Kaksinkertaiset kosonantit
- Kaksinkertaiset konsonantit merkitään tuplaamalla sokuonia (っ), seuraava konsonantti. Poikkeuksena sh→ssh, ch→tch, ts→tts.
Hepburn-romanisaatiotaulukot
Hiragana
あ a | い i | う u | え e | お o | (ya) | (yu) | (yo) |
---|---|---|---|---|---|---|---|
か ka | き ki | く ku | け ke | こ ko | きゃ kya | きゅ kyu | きょ kyo |
さ sa | し shi | す su | せ se | そ so | しゃ sha | しゅ shu | しょ sho |
た ta | ち chi | つ tsu | て te | と to | ちゃ cha | ちゅ chu | ちょ cho |
な na | に ni | ぬ nu | ね ne | の no | にゃ nya | にゅ nyu | にょ nyo |
は ha | ひ hi | ふ fu | へ he | ほ ho | ひゃ hya | ひゅ hyu | ひょ hyo |
ま ma | み mi | む mu | め me | も mo | みゃ mya | みゅ myu | みょ myo |
や ya | ゆ yu | よ yo | |||||
ら ra | り ri | る ru | れ re | ろ ro | りゃ rya | りゅ ryu | りょ ryo |
わ wa | ゐ wi | ゑ we | を wo | ||||
ん n | |||||||
が ga | ぎ gi | ぐ gu | げ ge | ご go | ぎゃ gya | ぎゅ gyu | ぎょ gyo |
ざ za | じ ji | ず zu | ぜ ze | ぞ zo | じゃ ja | じゅ ju | じょ jo |
だ da | ぢ (ji) | づ (zu) | で de | ど do | ぢゃ (ja) | ぢゅ (ju) | ぢょ (jo) |
ば ba | び bi | ぶ bu | べ be | ぼ bo | びゃ bya | びゅ byu | びょ byo |
ぱ pa | ぴ pi | ぷ pu | ぺ pe | ぽ po | ぴゃ pya | ぴゅ pyu | ぴょ pyo |
Punaisella kirjoitetut merkit ovat nykyjapanissa vanhentuneita.
Katakana
ア a | イ i | ウ u | エ e | オ o | ヤ ya | ユ yu | ヨ yo |
カ ka | キ ki | ク ku | ケ ke | コ ko | キャ kya | キュ kyu | キョ kyo |
サ sa | シ shi | ス su | セ se | ソ so | シャ sha | シュ shu | ショ sho |
タ ta | チ chi | ツ tsu | テ te | ト to | チャ cha | チュ chu | チョ cho |
ナ na | ニ ni | ヌ nu | ネ ne | ノ no | ニャ nya | ニュ nyu | ニョ nyo |
ハ ha | ヒ hi | フ fu | ヘ he | ホ ho | ヒャ hya | ヒュ hyu | ヒョ hyo |
マ ma | ミ mi | ム mu | メ me | モ mo | ミャ mya | ミュ myu | ミョ myo |
ラ ra | リ ri | ル ru | レ re | ロ ro | リャ rya | リュ ryu | リョ ryo |
ワ wa | ヰ wi | ヱ we | ヲ wo | ||||
ン n | |||||||
ガ ga | ギ gi | グ gu | ゲ ge | ゴ go | ギャ gya | ギュ gyu | ギョ gyo |
ザ za | ジ ji | ズ zu | ゼ ze | ゾ zo | ジャ ja | ジュ ju | ジョ jo |
ダ da | ヂ (ji) | ヅ (zu) | デ de | ド do | ヂャ (ja) | ヂュ (ju) | ヂョ (jo) |
バ ba | ビ bi | ブ bu | ベ be | ボ bo | ビャ bya | ビュ byu | ビョ byo |
パ pa | ピ pi | プ pu | ペ pe | ポ po | ピャ pya | ピュ pyu | ピョ pyo |
Punaisella kirjoitetut merkit ovat nykyjapanissa vanhentuneita.
Laajennettu katakana
Näitä käytetään pääasiassa esittämään muissa kuin japanin kielessä esiintyviä äänteitä. Monet näistä eivät ole virallisesti standardoituja, ja jotkut ovat käytössä erittäin harvinaisia.
イェ ye | ||||
ウィ wi | ウェ we | ウォ wo | ||
ヷ va | ヸ vi | ヹ ve | ヺ vo | |
ヴァ va | ヴィ vi | ヴ vu | ヴェ ve | ヴォ vo |
シェ she | ||||
ジェ je | ||||
チェ che | ||||
ティ ti | トゥ tu | |||
テュ tyu | ||||
ディ di | ドゥ du | |||
デュ dyu | ||||
ツァ tsa | ツェ tse | ツォ tso | ||
ファ fa | フィ fi | フェ fe | フォ fo | |
フュ fyu |