Hepburn-järjestelmä
Hepburn, virallisesti Hebon-shiki (jap. ヘボン式ローマ字, Hebon-shiki rōmaji), on romanisaatiojärjestelmä. Se on nimetty James Curtis Hepburnin mukaan, joka käytti sitä 1887 julkaistussa japani–englanti-sanakirjassaan kuvaamaan japanin kielen äänteitä latinalaisilla aakkosilla.[1][2] Hepburnistä on olemassa kolme versiota: perinteinen, uudistettu ja muunnettu. Näistä perinteinen ja uudistettu ovat yleisimmin käytössä olevat japanin kielen romanisaatiomenetelmät.
Japanin viranomaiset ilmoittivat maaliskuussa 2024, että aikoo selvittää Hepburn-järjestelmän päivittämistä ensimmäistä kertaa 70 vuoteen.[3]
Hepburn-romanisaation piirteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hepburnin huomattavin piirre on, että sen kirjoitusasu perustuu englannin kielen fonologiaan.
Partikkelit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kun tavua he (へ) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan e.
- Kun tavua ha (は) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan wa.
- Kun tavua wo (を) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan o.
Pitkät vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perinteisessä ja uudistetussa Hepburnissä:
- pitkät o- ja u-vokaalit merkitään kirjaimen ylle sijoitettavin pituusmerkein (makron, engl. macron) – eli pitkä o (おお/おう) kirjoitetaan ō, ja pitkä u (うう) kirjoitetaan ū.
- Japanin ja kiinan kielistä peräisin olevissa sanoissa pitkä e (えい) kirjoitetaan ei.
- Japanin ja kiinan kielistä peräisin olevissa sanoissa pitkä vokaali i (いい) kirjoitetaan ii.
- Muissa vierasperäisissä sanoissa kaikki pitkät vokaalit merkitään pituusmerkein.
Muunnetussa Hepburnissä:
- Kaikki pitkät vokaalit merkitään kahdella samalla vokaalilla – esimerkiksi pitkä o kirjoitetaan oo.
- Kirjainyhdistelmä "ei" on varattu niille tapauksille, joissa kaksi vokaalia äännetään erillisinä äänteinä.
n (ん)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perinteisessä Hepburnissä:
- n (ん) kirjoitetaan ennen konsonanttia n, mutta ennen vokaaleja n' . Ennen muita labiaalisia konsonantteja, kuten b, m ja p, se kirjoitetaan m.
Kaksinkertaiset konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kaksinkertaiset konsonantit merkitään tuplaamalla sokuonia (っ), seuraava konsonantti. Poikkeuksena sh→ssh, ch→tch, ts→tts.
Hepburn-romanisaatiotaulukot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hiragana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| あ a | い i | う u | え e | お o | (ya) | (yu) | (yo) |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| か ka | き ki | く ku | け ke | こ ko | きゃ kya | きゅ kyu | きょ kyo |
| さ sa | し shi | す su | せ se | そ so | しゃ sha | しゅ shu | しょ sho |
| た ta | ち chi | つ tsu | て te | と to | ちゃ cha | ちゅ chu | ちょ cho |
| な na | に ni | ぬ nu | ね ne | の no | にゃ nya | にゅ nyu | にょ nyo |
| は ha | ひ hi | ふ fu | へ he | ほ ho | ひゃ hya | ひゅ hyu | ひょ hyo |
| ま ma | み mi | む mu | め me | も mo | みゃ mya | みゅ myu | みょ myo |
| や ya | ゆ yu | よ yo | |||||
| ら ra | り ri | る ru | れ re | ろ ro | りゃ rya | りゅ ryu | りょ ryo |
| わ wa | ゐ i | ゑ e | を wo | ||||
| ん n | |||||||
| が ga | ぎ gi | ぐ gu | げ ge | ご go | ぎゃ gya | ぎゅ gyu | ぎょ gyo |
| ざ za | じ ji | ず zu | ぜ ze | ぞ zo | じゃ ja | じゅ ju | じょ jo |
| だ da | ぢ (ji) | づ (zu) | で de | ど do | ぢゃ (ja) | ぢゅ (ju) | ぢょ (jo) |
| ば ba | び bi | ぶ bu | べ be | ぼ bo | びゃ bya | びゅ byu | びょ byo |
| ぱ pa | ぴ pi | ぷ pu | ぺ pe | ぽ po | ぴゃ pya | ぴゅ pyu | ぴょ pyo |
Punaisella kirjoitetut merkit ovat nykyjapanissa vanhentuneita.
Katakana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| ア a | イ i | ウ u | エ e | オ o | ヤ ya | ユ yu | ヨ yo |
| カ ka | キ ki | ク ku | ケ ke | コ ko | キャ kya | キュ kyu | キョ kyo |
| サ sa | シ shi | ス su | セ se | ソ so | シャ sha | シュ shu | ショ sho |
| タ ta | チ chi | ツ tsu | テ te | ト to | チャ cha | チュ chu | チョ cho |
| ナ na | ニ ni | ヌ nu | ネ ne | ノ no | ニャ nya | ニュ nyu | ニョ nyo |
| ハ ha | ヒ hi | フ fu | ヘ he | ホ ho | ヒャ hya | ヒュ hyu | ヒョ hyo |
| マ ma | ミ mi | ム mu | メ me | モ mo | ミャ mya | ミュ myu | ミョ myo |
| ラ ra | リ ri | ル ru | レ re | ロ ro | リャ rya | リュ ryu | リョ ryo |
| ワ wa | ヰ i | ヱ e | ヲ wo | ||||
| ン n | |||||||
| ガ ga | ギ gi | グ gu | ゲ ge | ゴ go | ギャ gya | ギュ gyu | ギョ gyo |
| ザ za | ジ ji | ズ zu | ゼ ze | ゾ zo | ジャ ja | ジュ ju | ジョ jo |
| ダ da | ヂ (ji) | ヅ (zu) | デ de | ド do | ヂャ (ja) | ヂュ (ju) | ヂョ (jo) |
| バ ba | ビ bi | ブ bu | ベ be | ボ bo | ビャ bya | ビュ byu | ビョ byo |
| パ pa | ピ pi | プ pu | ペ pe | ポ po | ピャ pya | ピュ pyu | ピョ pyo |
Punaisella kirjoitetut merkit ovat nykyjapanissa vanhentuneita.
Laajennettu katakana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Näitä käytetään pääasiassa esittämään muissa kuin japanin kielessä esiintyviä äänteitä. Monet näistä eivät ole virallisesti standardoituja, ja jotkut ovat käytössä erittäin harvinaisia.
| イェ ye | ||||
| ウィ wi | ウェ we | ウォ wo | ||
| ヷ va | ヸ vi | ヹ ve | ヺ vo | |
| ヴァ va | ヴィ vi | ヴ vu | ヴェ ve | ヴォ vo |
| シェ she | ||||
| ジェ je | ||||
| チェ che | ||||
| ティ ti | トゥ tu | |||
| テュ tyu | ||||
| ディ di | ドゥ du | |||
| デュ dyu | ||||
| ツァ tsa | ツェ tse | ツォ tso | ||
| ファ fa | フィ fi | フェ fe | フォ fo | |
| フュ fyu | ||||
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Japanese Romanization University of Hawaii at Manoa. 2005. Viitattu 10.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Princeton Alumni Weekly princeton.edu. 18.7.2007. Viitattu 10.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Japan to revise official romanization rules for first time in 70 years The Japan Times. 2.3.2024. Viitattu 10.7.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hepburnin alkuperäisen sanakirjan ensimmäisen painoksen esipuhe (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Hepburnin alkuperäisen sanakirjan kolmannen painoksen esipuhe (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Hepburn-pohjainen muunnin romanisoidun kana-transkriptioon (englanniksi)
