Limes norrlandicus

Rajalla. Tämä kuusimetsä Örebrossa, Ruotsissa, on kutakuinkin Limes norrlandicuksella. Etelämpänä laajat havumetsät ovat harvinaisuus.

Limes norrlandicus ("pohjoisten maiden raja") on Pohjois-Euroopassa ilmenevä ilmasto- maaperä- ja kasvillisuustyyppien raja. se on ollut myös ollut kielellinen, kulttuurinen ja elinkeinonharjoitukseen liittyvä raja.

Limes norrlandicuksen pohjoispuolella ilmasto, kasvillisuus ja maaperä ovat "pohjoismaiset". Raja noudattelee boreaalisen havumetsävyöhykkeen etelärajaa. Sen pohjoispuolella metsät ovat valtaosin havumetsiä, maaperä hapan ja talvi on luminen, pitkä ja kylmä. Eteläpuolella hallitsevat rehevät lehtimetsät ja sää on leudompi. Limes norrlandicus kulkee Etelä-Ruotsin halki siten, että Tukholma jää juuri ja juuri vyöhykkeen eteläpuolelle. Suomen kohdalla Limes Norrlandicus koukkaa pohjoiseen päin, mutta Suomen alueesta sen eteläpuolelle kuuluu vain ohut kaistale etelärannikolla. Ruotsissa kasvillisuustyypin raja on selvästi erottuva.

Ruotsissa Limes Norrlandicus on rautakaudella ja keskiajalla ollut myös kielellinen rajavyöhyke. Vyöhykkeen pohjoispuolella ovat asuneet pyyntikulttuurilla eläneet suomalais-ugrilaiset, jotka on perinteisesti samaistettu saamelaisten esivanhempiin, ja jota muistuttavaa väestöä on kutsuttu Fennoskandian eri puolilla lappalaisiksi. Vyöhykkeen eteläpuolella ovat asuneet maata viljelleet germaanisten kielten puhujat. Limes norrlandicus on suomalais-ugrilaiseen pyyntiväestöön usein yhdistettyjen järvihautojen eteläraja. Toisaalta se on skandinaavien asutuksesta kertovien riimukivien esiintymisen pohjoisraja. Vielä aikaisemmin, kivikaudella, Limes norrlandicus oli Ruotsin alueen osalta liuske-kvartsiittikulttuurin eteläraja ja toisaalta skandinaavinen kuoppakeramiikka ei ulottunut sitä pohjoisemmaksi.

Lähteet

• Hansjörg Custer:Indo-European and Finno-Ugric cultures and languages from the perspective of biology and environmental history (1998)