Ero sivun ”Hepburn-järjestelmä” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
edes jotain tästä
 
p Sanotaan sitä romanisaatioksi, jooko? Se on selkeästi yleisemmin käytetty termi - en ole edes törmännyt "latinisaatioon" varmaan Wikin ulkopuolella.
Rivi 1: Rivi 1:
'''Hepburn''' on [[latinisaatio]] järjestelmä. Se on nimetty [[James Curtis Hepburn]]in mukaan, joka käytti sitä 1887 julkaistussa japani–englanti sanakirjassaan kuvaamaan japanin kielen äänteitä [[Latinalaiset aakkoset|latinalaisilla aakkosilla]]. Hepburnista on olemassa kolme versiota, perinteinen, uudistettu ja muunnettu. Näistä perinteinen ja uudistettu ovat kaikkein yleisimmin käytössä olevat [[japanin kieli|japanin kielen]] romanisaatiomenetelmät.
'''Hepburn''' on [[romanisaatio]]järjestelmä. Se on nimetty [[James Curtis Hepburn]]in mukaan, joka käytti sitä 1887 julkaistussa japani–englanti-sanakirjassaan kuvaamaan japanin kielen äänteitä [[Latinalaiset aakkoset|latinalaisilla aakkosilla]]. Hepburnistä on olemassa kolme versiota: perinteinen, uudistettu ja muunnettu. Näistä perinteinen ja uudistettu ovat yleisimmin käytössä olevat [[japanin kieli|japanin kielen]] romanisaatiomenetelmät.


== Hepburn-latinisoinnin piirteet ==
== Hepburn-romanisaation piirteet ==
Hepburnin huomattavin piirre on, että sen [[Ortografia|kirjoitusasu]] perustuu [[englannin kieli|englannin kielen]] [[fonologia]]an.
Hepburnin huomattavin piirre on, että sen [[Ortografia|kirjoitusasu]] perustuu [[englannin kieli|englannin kielen]] [[fonologia]]an.


=== Partikkelit ===
=== Partikkelit ===
* Kun ''he'' へ käytetään partikkelina se kirjoitetaan ''e''.
* Kun tavua ''he'' () käytetään partikkelina, se kirjoitetaan ''e''.
* Kun ''ha'' は käytetään partikkelina se kirjoitetaan ''wa''.
* Kun tavua ''ha'' () käytetään partikkelina, se kirjoitetaan ''wa''.
* Kun ''wo'' を käytetään partikkelina se kirjoitetaan ''o''.
* Kun tavua ''wo'' () käytetään partikkelina, se kirjoitetaan ''o''.


=== Pitkät vokaalit ===
=== Pitkät vokaalit ===
'''Perinteisessä''' ja '''uudistetussa Hepburnissa''':
'''Perinteisessä''' ja '''uudistetussa Hepburnissä''':
* pitkät vokaalit '''o''' ja '''u''' merkitään [[macron]]eilla – eli pitkä '''o''' kirjoitetaan ''ō'' ja pitkä '''u''' kirjoitetaan ''ū''.
* pitkät '''o'''- ja '''u'''-vokaalit merkitään [[macron]]eilla – eli pitkä '''o''' (おお/おう) kirjoitetaan ''ō'', ja pitkä '''u''' (うう) kirjoitetaan ''ū''.
* Japanin ja [[kiinan kieli|kiinan]] kielistä peräisin olevissa sanoissa, pitkä vokaali '''e''' kirjoitetaan ''ei''.
* Japanin ja [[kiinan kieli|kiinan]] kielistä peräisin olevissa sanoissa pitkä '''e''' (えい) kirjoitetaan ''ei''.
* Japanin ja [[kiinan kieli|kiinan]] kielistä peräisin olevissa sanoissa, pitkä vokaali '''i''' kirjoitetaan ''ii''.
* Japanin ja kiinan kielistä peräisin olevissa sanoissa pitkä vokaali '''i''' (いい) kirjoitetaan ''ii''.
* Vieraista kielistä peräisin olevissa sanoissa, kaikki pitkät vokaalit merkitään macroneilla.
* Muissa vierasperäisissä sanoissa kaikki pitkät vokaalit merkitään macroneilla.


'''Muunnetussa Hepburnissa''':
'''Muunnetussa Hepburnissä''':
* Kaikki pitkät vokaalit perkitään kahdella samalla vokaalilla – esimerkiksi pitkä '''o''' kirjoitetaan ''oo''.
* Kaikki pitkät vokaalit perkitään kahdella samalla vokaalilla – esimerkiksi pitkä '''o''' kirjoitetaan ''oo''.
** Kirjainyhdistelmä "''ei''" on varattu niille tapauksille joissa kaksi vokaalia äännetään erillisinä äänteinä.
** Kirjainyhdistelmä "''ei''" on varattu niille tapauksille, joissa kaksi vokaalia äännetään erillisinä äänteinä.


=== ''n'' (ん) ===
=== ''n'' (ん) ===
'''Perinteisessä Hepburnissa''':
'''Perinteisessä Hepburnissä''':
* ''n'' (ん) kirjoitetaan enne konsonanttia ''n'', mutta ennen vokaaleja ''n´'' (heittomerkillä). Eennen muita labiaalisia konsonantteja, kuten ''b'', ''m'' ja ''p'', se kirjoitetaan ''m''.
* ''n'' (ん) kirjoitetaan ennen konsonanttia ''n'', mutta ennen vokaaleja ''n' ''. Ennen muita labiaalisia konsonantteja, kuten ''b'', ''m'' ja ''p'', se kirjoitetaan ''m''.


=== Kaksinkertaiset kosonantit ===
=== Kaksinkertaiset kosonantit ===
* Kaksinkertaiset konsonantit merkitään tuplaamalla ''sokuonia'', っ, seuraava konsonantti. Poikkeuksena ''sh''→''ssh'', ''ch''→''tch'', ''ts''→''tts''.
* Kaksinkertaiset konsonantit merkitään tuplaamalla ''sokuonia'' (), seuraava konsonantti. Poikkeuksena ''sh''→''ssh'', ''ch''→''tch'', ''ts''→''tts''.


== Hepburn-latinisointi taulukot ==
== Hepburn-romanisaatiotaulukot ==


=== Hiragana ===
=== Hiragana ===
Rivi 221: Rivi 221:


=== Laajennettu katakana ===
=== Laajennettu katakana ===
Näitä käytetään pääasiassa esittämään muissa kuin japanin kielessä esiintyviä äänteitä. Monet näistä eivät ole virallisesti standardoituja ja jotkut ovat käytössä erittäin harvinaisia.
Näitä käytetään pääasiassa esittämään muissa kuin japanin kielessä esiintyviä äänteitä. Monet näistä eivät ole virallisesti standardoituja, ja jotkut ovat käytössä erittäin harvinaisia.
{| border="0" width="62.5%" cellpadding="2px" cellspacing="2px"
{| border="0" width="62.5%" cellpadding="2px" cellspacing="2px"
|-bgcolor="#E7F5DE" valign=top align="center"
|-bgcolor="#E7F5DE" valign=top align="center"
Rivi 296: Rivi 296:
* [http://www.halcat.com/roomazi/doc/hep1.html Hepburnin alkuperäisen sanakirjan ensimmäisen painoksen esipuhe] {{en}}
* [http://www.halcat.com/roomazi/doc/hep1.html Hepburnin alkuperäisen sanakirjan ensimmäisen painoksen esipuhe] {{en}}
* [http://www.halcat.com/roomazi/doc/hep3.html Hepburnin alkuperäisen sanakirjan kolmannen painoksen esipuhe] {{en}}
* [http://www.halcat.com/roomazi/doc/hep3.html Hepburnin alkuperäisen sanakirjan kolmannen painoksen esipuhe] {{en}}
* [http://intrebari.lx.ro/ Hepburn pohjainen romajista kanaan kääntäjä] {{en}}
* [http://intrebari.lx.ro/ Hepburn-pohjainen muunnin romanisoidun kana-transkriptioon] {{en}}


{{Käännös}}
{{Käännös}}

Versio 10. helmikuuta 2007 kello 19.41

Hepburn on romanisaatiojärjestelmä. Se on nimetty James Curtis Hepburnin mukaan, joka käytti sitä 1887 julkaistussa japani–englanti-sanakirjassaan kuvaamaan japanin kielen äänteitä latinalaisilla aakkosilla. Hepburnistä on olemassa kolme versiota: perinteinen, uudistettu ja muunnettu. Näistä perinteinen ja uudistettu ovat yleisimmin käytössä olevat japanin kielen romanisaatiomenetelmät.

Hepburn-romanisaation piirteet

Hepburnin huomattavin piirre on, että sen kirjoitusasu perustuu englannin kielen fonologiaan.

Partikkelit

  • Kun tavua he (へ) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan e.
  • Kun tavua ha (は) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan wa.
  • Kun tavua wo (を) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan o.

Pitkät vokaalit

Perinteisessä ja uudistetussa Hepburnissä:

  • pitkät o- ja u-vokaalit merkitään macroneilla – eli pitkä o (おお/おう) kirjoitetaan ō, ja pitkä u (うう) kirjoitetaan ū.
  • Japanin ja kiinan kielistä peräisin olevissa sanoissa pitkä e (えい) kirjoitetaan ei.
  • Japanin ja kiinan kielistä peräisin olevissa sanoissa pitkä vokaali i (いい) kirjoitetaan ii.
  • Muissa vierasperäisissä sanoissa kaikki pitkät vokaalit merkitään macroneilla.

Muunnetussa Hepburnissä:

  • Kaikki pitkät vokaalit perkitään kahdella samalla vokaalilla – esimerkiksi pitkä o kirjoitetaan oo.
    • Kirjainyhdistelmä "ei" on varattu niille tapauksille, joissa kaksi vokaalia äännetään erillisinä äänteinä.

n (ん)

Perinteisessä Hepburnissä:

  • n (ん) kirjoitetaan ennen konsonanttia n, mutta ennen vokaaleja n' . Ennen muita labiaalisia konsonantteja, kuten b, m ja p, se kirjoitetaan m.

Kaksinkertaiset kosonantit

  • Kaksinkertaiset konsonantit merkitään tuplaamalla sokuonia (っ), seuraava konsonantti. Poikkeuksena shssh, chtch, tstts.

Hepburn-romanisaatiotaulukot

Hiragana

a i u e o (ya) (yu) (yo)
ka ki ku ke ko きゃ kya きゅ kyu きょ kyo
sa shi su se so しゃ sha しゅ shu しょ sho
ta chi tsu te to ちゃ cha ちゅ chu ちょ cho
na ni nu ne no にゃ nya にゅ nyu にょ nyo
ha hi fu he ho ひゃ hya ひゅ hyu ひょ hyo
ma mi mu me mo みゃ mya みゅ myu みょ myo
ya yu yo
ra ri ru re ro りゃ rya りゅ ryu りょ ryo
わ wa ゐ wi ゑ we を wo
n
ga gi gu ge go ぎゃ gya ぎゅ gyu ぎょ gyo
za ji zu ze zo じゃ ja じゅ ju じょ jo
da (ji) (zu) de do ぢゃ (ja) ぢゅ (ju) ぢょ (jo)
ba bi bu be bo びゃ bya びゅ byu びょ byo
pa pi pu pe po ぴゃ pya ぴゅ pyu ぴょ pyo

Punaisella kirjoitetut merkit ovat nykyjapanissa vanhentuneita.

Katakana

ア a イ i ウ u エ e オ o ヤ ya ユ yu ヨ yo
カ ka キ ki ク ku ケ ke コ ko キャ kya キュ kyu キョ kyo
サ sa シ shi ス su セ se ソ so シャ sha シュ shu ショ sho
タ ta チ chi ツ tsu テ te ト to チャ cha チュ chu チョ cho
ナ na ニ ni ヌ nu ネ ne ノ no ニャ nya ニュ nyu ニョ nyo
ハ ha ヒ hi フ fu ヘ he ホ ho ヒャ hya ヒュ hyu ヒョ hyo
マ ma ミ mi ム mu メ me モ mo ミャ mya ミュ myu ミョ myo
ラ ra リ ri ル ru レ re ロ ro リャ rya リュ ryu リョ ryo
ワ wa ヰ wi ヱ we ヲ wo
ン n
ガ ga ギ gi グ gu ゲ ge ゴ go ギャ gya ギュ gyu ギョ gyo
ザ za ジ ji ズ zu ゼ ze ゾ zo ジャ ja ジュ ju ジョ jo
ダ da ヂ (ji) ヅ (zu) デ de ド do ヂャ (ja) ヂュ (ju) ヂョ (jo)
バ ba ビ bi ブ bu ベ be ボ bo ビャ bya ビュ byu ビョ byo
パ pa ピ pi プ pu ペ pe ポ po ピャ pya ピュ pyu ピョ pyo

Punaisella kirjoitetut merkit ovat nykyjapanissa vanhentuneita.

Laajennettu katakana

Näitä käytetään pääasiassa esittämään muissa kuin japanin kielessä esiintyviä äänteitä. Monet näistä eivät ole virallisesti standardoituja, ja jotkut ovat käytössä erittäin harvinaisia.

イェ ye
ウィ wi ウェ we ウォ wo
ヷ va ヸ vi ヹ ve ヺ vo
ヴァ va ヴィ vi ヴ vu ヴェ ve ヴォ vo
シェ she
ジェ je
チェ che
ティ ti トゥ tu
テュ tyu
ディ di ドゥ du
デュ dyu
ツァ tsa ツェ tse ツォ tso
ファ fa フィ fi フェ fe フォ fo
フュ fyu

Aiheesta muualla

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.