Ero sivun ”Hepburn-järjestelmä” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
edes jotain tästä |
p Sanotaan sitä romanisaatioksi, jooko? Se on selkeästi yleisemmin käytetty termi - en ole edes törmännyt "latinisaatioon" varmaan Wikin ulkopuolella. |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Hepburn''' on [[ |
'''Hepburn''' on [[romanisaatio]]järjestelmä. Se on nimetty [[James Curtis Hepburn]]in mukaan, joka käytti sitä 1887 julkaistussa japani–englanti-sanakirjassaan kuvaamaan japanin kielen äänteitä [[Latinalaiset aakkoset|latinalaisilla aakkosilla]]. Hepburnistä on olemassa kolme versiota: perinteinen, uudistettu ja muunnettu. Näistä perinteinen ja uudistettu ovat yleisimmin käytössä olevat [[japanin kieli|japanin kielen]] romanisaatiomenetelmät. |
||
== Hepburn- |
== Hepburn-romanisaation piirteet == |
||
Hepburnin huomattavin piirre on, että sen [[Ortografia|kirjoitusasu]] perustuu [[englannin kieli|englannin kielen]] [[fonologia]]an. |
Hepburnin huomattavin piirre on, että sen [[Ortografia|kirjoitusasu]] perustuu [[englannin kieli|englannin kielen]] [[fonologia]]an. |
||
=== Partikkelit === |
=== Partikkelit === |
||
* Kun ''he'' へ käytetään partikkelina se kirjoitetaan ''e''. |
* Kun tavua ''he'' (へ) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan ''e''. |
||
* Kun ''ha'' は käytetään partikkelina se kirjoitetaan ''wa''. |
* Kun tavua ''ha'' (は) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan ''wa''. |
||
* Kun ''wo'' を käytetään partikkelina se kirjoitetaan ''o''. |
* Kun tavua ''wo'' (を) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan ''o''. |
||
=== Pitkät vokaalit === |
=== Pitkät vokaalit === |
||
'''Perinteisessä''' ja '''uudistetussa |
'''Perinteisessä''' ja '''uudistetussa Hepburnissä''': |
||
* pitkät |
* pitkät '''o'''- ja '''u'''-vokaalit merkitään [[macron]]eilla – eli pitkä '''o''' (おお/おう) kirjoitetaan ''ō'', ja pitkä '''u''' (うう) kirjoitetaan ''ū''. |
||
* Japanin ja [[kiinan kieli|kiinan]] kielistä peräisin olevissa sanoissa |
* Japanin ja [[kiinan kieli|kiinan]] kielistä peräisin olevissa sanoissa pitkä '''e''' (えい) kirjoitetaan ''ei''. |
||
* Japanin ja |
* Japanin ja kiinan kielistä peräisin olevissa sanoissa pitkä vokaali '''i''' (いい) kirjoitetaan ''ii''. |
||
* |
* Muissa vierasperäisissä sanoissa kaikki pitkät vokaalit merkitään macroneilla. |
||
'''Muunnetussa |
'''Muunnetussa Hepburnissä''': |
||
* Kaikki pitkät vokaalit perkitään kahdella samalla vokaalilla – esimerkiksi pitkä '''o''' kirjoitetaan ''oo''. |
* Kaikki pitkät vokaalit perkitään kahdella samalla vokaalilla – esimerkiksi pitkä '''o''' kirjoitetaan ''oo''. |
||
** Kirjainyhdistelmä "''ei''" on varattu niille tapauksille joissa kaksi vokaalia äännetään erillisinä äänteinä. |
** Kirjainyhdistelmä "''ei''" on varattu niille tapauksille, joissa kaksi vokaalia äännetään erillisinä äänteinä. |
||
=== ''n'' (ん) === |
=== ''n'' (ん) === |
||
'''Perinteisessä |
'''Perinteisessä Hepburnissä''': |
||
* ''n'' (ん) kirjoitetaan |
* ''n'' (ん) kirjoitetaan ennen konsonanttia ''n'', mutta ennen vokaaleja ''n' ''. Ennen muita labiaalisia konsonantteja, kuten ''b'', ''m'' ja ''p'', se kirjoitetaan ''m''. |
||
=== Kaksinkertaiset kosonantit === |
=== Kaksinkertaiset kosonantit === |
||
* Kaksinkertaiset konsonantit merkitään tuplaamalla ''sokuonia'' |
* Kaksinkertaiset konsonantit merkitään tuplaamalla ''sokuonia'' (っ), seuraava konsonantti. Poikkeuksena ''sh''→''ssh'', ''ch''→''tch'', ''ts''→''tts''. |
||
== Hepburn- |
== Hepburn-romanisaatiotaulukot == |
||
=== Hiragana === |
=== Hiragana === |
||
Rivi 221: | Rivi 221: | ||
=== Laajennettu katakana === |
=== Laajennettu katakana === |
||
Näitä käytetään pääasiassa esittämään muissa kuin japanin kielessä esiintyviä äänteitä. Monet näistä eivät ole virallisesti standardoituja ja jotkut ovat käytössä erittäin harvinaisia. |
Näitä käytetään pääasiassa esittämään muissa kuin japanin kielessä esiintyviä äänteitä. Monet näistä eivät ole virallisesti standardoituja, ja jotkut ovat käytössä erittäin harvinaisia. |
||
{| border="0" width="62.5%" cellpadding="2px" cellspacing="2px" |
{| border="0" width="62.5%" cellpadding="2px" cellspacing="2px" |
||
|-bgcolor="#E7F5DE" valign=top align="center" |
|-bgcolor="#E7F5DE" valign=top align="center" |
||
Rivi 296: | Rivi 296: | ||
* [http://www.halcat.com/roomazi/doc/hep1.html Hepburnin alkuperäisen sanakirjan ensimmäisen painoksen esipuhe] {{en}} |
* [http://www.halcat.com/roomazi/doc/hep1.html Hepburnin alkuperäisen sanakirjan ensimmäisen painoksen esipuhe] {{en}} |
||
* [http://www.halcat.com/roomazi/doc/hep3.html Hepburnin alkuperäisen sanakirjan kolmannen painoksen esipuhe] {{en}} |
* [http://www.halcat.com/roomazi/doc/hep3.html Hepburnin alkuperäisen sanakirjan kolmannen painoksen esipuhe] {{en}} |
||
* [http://intrebari.lx.ro/ Hepburn |
* [http://intrebari.lx.ro/ Hepburn-pohjainen muunnin romanisoidun kana-transkriptioon] {{en}} |
||
{{Käännös}} |
{{Käännös}} |
Versio 10. helmikuuta 2007 kello 19.41
Hepburn on romanisaatiojärjestelmä. Se on nimetty James Curtis Hepburnin mukaan, joka käytti sitä 1887 julkaistussa japani–englanti-sanakirjassaan kuvaamaan japanin kielen äänteitä latinalaisilla aakkosilla. Hepburnistä on olemassa kolme versiota: perinteinen, uudistettu ja muunnettu. Näistä perinteinen ja uudistettu ovat yleisimmin käytössä olevat japanin kielen romanisaatiomenetelmät.
Hepburn-romanisaation piirteet
Hepburnin huomattavin piirre on, että sen kirjoitusasu perustuu englannin kielen fonologiaan.
Partikkelit
- Kun tavua he (へ) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan e.
- Kun tavua ha (は) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan wa.
- Kun tavua wo (を) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan o.
Pitkät vokaalit
Perinteisessä ja uudistetussa Hepburnissä:
- pitkät o- ja u-vokaalit merkitään macroneilla – eli pitkä o (おお/おう) kirjoitetaan ō, ja pitkä u (うう) kirjoitetaan ū.
- Japanin ja kiinan kielistä peräisin olevissa sanoissa pitkä e (えい) kirjoitetaan ei.
- Japanin ja kiinan kielistä peräisin olevissa sanoissa pitkä vokaali i (いい) kirjoitetaan ii.
- Muissa vierasperäisissä sanoissa kaikki pitkät vokaalit merkitään macroneilla.
Muunnetussa Hepburnissä:
- Kaikki pitkät vokaalit perkitään kahdella samalla vokaalilla – esimerkiksi pitkä o kirjoitetaan oo.
- Kirjainyhdistelmä "ei" on varattu niille tapauksille, joissa kaksi vokaalia äännetään erillisinä äänteinä.
n (ん)
Perinteisessä Hepburnissä:
- n (ん) kirjoitetaan ennen konsonanttia n, mutta ennen vokaaleja n' . Ennen muita labiaalisia konsonantteja, kuten b, m ja p, se kirjoitetaan m.
Kaksinkertaiset kosonantit
- Kaksinkertaiset konsonantit merkitään tuplaamalla sokuonia (っ), seuraava konsonantti. Poikkeuksena sh→ssh, ch→tch, ts→tts.
Hepburn-romanisaatiotaulukot
Hiragana
あ a | い i | う u | え e | お o | (ya) | (yu) | (yo) |
---|---|---|---|---|---|---|---|
か ka | き ki | く ku | け ke | こ ko | きゃ kya | きゅ kyu | きょ kyo |
さ sa | し shi | す su | せ se | そ so | しゃ sha | しゅ shu | しょ sho |
た ta | ち chi | つ tsu | て te | と to | ちゃ cha | ちゅ chu | ちょ cho |
な na | に ni | ぬ nu | ね ne | の no | にゃ nya | にゅ nyu | にょ nyo |
は ha | ひ hi | ふ fu | へ he | ほ ho | ひゃ hya | ひゅ hyu | ひょ hyo |
ま ma | み mi | む mu | め me | も mo | みゃ mya | みゅ myu | みょ myo |
や ya | ゆ yu | よ yo | |||||
ら ra | り ri | る ru | れ re | ろ ro | りゃ rya | りゅ ryu | りょ ryo |
わ wa | ゐ wi | ゑ we | を wo | ||||
ん n | |||||||
が ga | ぎ gi | ぐ gu | げ ge | ご go | ぎゃ gya | ぎゅ gyu | ぎょ gyo |
ざ za | じ ji | ず zu | ぜ ze | ぞ zo | じゃ ja | じゅ ju | じょ jo |
だ da | ぢ (ji) | づ (zu) | で de | ど do | ぢゃ (ja) | ぢゅ (ju) | ぢょ (jo) |
ば ba | び bi | ぶ bu | べ be | ぼ bo | びゃ bya | びゅ byu | びょ byo |
ぱ pa | ぴ pi | ぷ pu | ぺ pe | ぽ po | ぴゃ pya | ぴゅ pyu | ぴょ pyo |
Punaisella kirjoitetut merkit ovat nykyjapanissa vanhentuneita.
Katakana
ア a | イ i | ウ u | エ e | オ o | ヤ ya | ユ yu | ヨ yo |
カ ka | キ ki | ク ku | ケ ke | コ ko | キャ kya | キュ kyu | キョ kyo |
サ sa | シ shi | ス su | セ se | ソ so | シャ sha | シュ shu | ショ sho |
タ ta | チ chi | ツ tsu | テ te | ト to | チャ cha | チュ chu | チョ cho |
ナ na | ニ ni | ヌ nu | ネ ne | ノ no | ニャ nya | ニュ nyu | ニョ nyo |
ハ ha | ヒ hi | フ fu | ヘ he | ホ ho | ヒャ hya | ヒュ hyu | ヒョ hyo |
マ ma | ミ mi | ム mu | メ me | モ mo | ミャ mya | ミュ myu | ミョ myo |
ラ ra | リ ri | ル ru | レ re | ロ ro | リャ rya | リュ ryu | リョ ryo |
ワ wa | ヰ wi | ヱ we | ヲ wo | ||||
ン n | |||||||
ガ ga | ギ gi | グ gu | ゲ ge | ゴ go | ギャ gya | ギュ gyu | ギョ gyo |
ザ za | ジ ji | ズ zu | ゼ ze | ゾ zo | ジャ ja | ジュ ju | ジョ jo |
ダ da | ヂ (ji) | ヅ (zu) | デ de | ド do | ヂャ (ja) | ヂュ (ju) | ヂョ (jo) |
バ ba | ビ bi | ブ bu | ベ be | ボ bo | ビャ bya | ビュ byu | ビョ byo |
パ pa | ピ pi | プ pu | ペ pe | ポ po | ピャ pya | ピュ pyu | ピョ pyo |
Punaisella kirjoitetut merkit ovat nykyjapanissa vanhentuneita.
Laajennettu katakana
Näitä käytetään pääasiassa esittämään muissa kuin japanin kielessä esiintyviä äänteitä. Monet näistä eivät ole virallisesti standardoituja, ja jotkut ovat käytössä erittäin harvinaisia.
イェ ye | ||||
ウィ wi | ウェ we | ウォ wo | ||
ヷ va | ヸ vi | ヹ ve | ヺ vo | |
ヴァ va | ヴィ vi | ヴ vu | ヴェ ve | ヴォ vo |
シェ she | ||||
ジェ je | ||||
チェ che | ||||
ティ ti | トゥ tu | |||
テュ tyu | ||||
ディ di | ドゥ du | |||
デュ dyu | ||||
ツァ tsa | ツェ tse | ツォ tso | ||
ファ fa | フィ fi | フェ fe | フォ fo | |
フュ fyu |