Ero sivun ”Kuitia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Uusi sivu: '''Kuitia''' on keskiaikainen kartano Paraisilla. Paraisten kaupungin Lemlahden saaren pohjoisosassa sijaitseva Kuitian, ruotsiksi Qvidja, kivilinna on vanhin Suomes... |
|||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Kuitia on rakennettu luonnonkivistä muuraamalla. Tiiliä on käytetty ovien ja ikkunoiden pieliin sekä kellariholveihin. Linnassa on kellarikerroksen päällä kolme kerrosta, joihin pääsi keskellä taloa olevaa portaikkoa. Eteläpäässä on poikittain kivinen siipirakennus, joka on ilmeisesti rakennettu samaan aikaan päälinnan kanssa, mutta josta mahdollisesti on myöhemmin purettu kaksi ylintä kerrosta. Linnan rakennutti valmiiksi Joachimin poika, amiraali ja valtaneuvos Erik Fleming. |
Kuitia on rakennettu luonnonkivistä muuraamalla. Tiiliä on käytetty ovien ja ikkunoiden pieliin sekä kellariholveihin. Linnassa on kellarikerroksen päällä kolme kerrosta, joihin pääsi keskellä taloa olevaa portaikkoa. Eteläpäässä on poikittain kivinen siipirakennus, joka on ilmeisesti rakennettu samaan aikaan päälinnan kanssa, mutta josta mahdollisesti on myöhemmin purettu kaksi ylintä kerrosta. Linnan rakennutti valmiiksi Joachimin poika, amiraali ja valtaneuvos Erik Fleming. |
||
[[Luokka:Suomen kartanot]] |
|||
[[Luokka:Parainen]] |
|||
Versio 19. joulukuuta 2006 kello 22.06
Kuitia on keskiaikainen kartano Paraisilla.
Paraisten kaupungin Lemlahden saaren pohjoisosassa sijaitseva Kuitian, ruotsiksi Qvidja, kivilinna on vanhin Suomessa säilynyt kartano. Sen rakentamisen pani alulle valtaneuvos Joachim Fleming oletettavasti 1480–luvulla. Jo aiemmin Kuitia mainitaan asuttuna kartanona 1400–luvun alussa. Sen varhaisin tunnettu omistaja oli Maunu II Tavast, Turun piispa. Vuonna 1439 hän lahjoitti kartano veljelleen Jöns Olofinpojalle sekä tämän vaimolle Marta Klauntyttärelle, joka oli Turun linnan päällikön Klaus Lydekenpoika Djäknin tytär. Joachim Fleming oli Marta Klauntyttären tyttären poika, ja peri Kuitian vuonna 1477.
Kuitia on rakennettu luonnonkivistä muuraamalla. Tiiliä on käytetty ovien ja ikkunoiden pieliin sekä kellariholveihin. Linnassa on kellarikerroksen päällä kolme kerrosta, joihin pääsi keskellä taloa olevaa portaikkoa. Eteläpäässä on poikittain kivinen siipirakennus, joka on ilmeisesti rakennettu samaan aikaan päälinnan kanssa, mutta josta mahdollisesti on myöhemmin purettu kaksi ylintä kerrosta. Linnan rakennutti valmiiksi Joachimin poika, amiraali ja valtaneuvos Erik Fleming.