Ero sivun ”Sähkönjohde” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p 4shadoww siirsi sivun Sähköjohde uudelle nimelle Sähkönjohde |
Korjattu kirjoitusvirhe Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Lightning striking the Eiffel Tower - NOAA.jpg|thumb|160px|Rakennus toimii sähköjohteena maan ja pilvien välillä salaman iskiessä siihen.]] |
[[Tiedosto:Lightning striking the Eiffel Tower - NOAA.jpg|thumb|160px|Rakennus toimii sähköjohteena maan ja pilvien välillä salaman iskiessä siihen.]] |
||
'''Sähkönjohde''' eli '''sähköjohde''' |
'''Sähkönjohde''' eli '''sähköjohde''' on materiaali, jossa elektronit pääsevät kulkemaan hyvin. Sähköä johtavista materiaaleista voidaan rakentaa edelleen esimerkiksi [[sähköjohto]]ja ja -kaapeleita. |
||
Johteen hyvyyttä kuvaa siinä käytetyn aineen [[Sähkönjohtavuus|konduktiivisuus]] eli sähkönjohtavuus, joka on lämpötilariippuvainen [[suure]]. |
Johteen hyvyyttä kuvaa siinä käytetyn aineen [[Sähkönjohtavuus|konduktiivisuus]] eli sähkönjohtavuus, joka on lämpötilariippuvainen [[suure]]. |
Nykyinen versio 23. maaliskuuta 2022 kello 15.10
Sähkönjohde eli sähköjohde on materiaali, jossa elektronit pääsevät kulkemaan hyvin. Sähköä johtavista materiaaleista voidaan rakentaa edelleen esimerkiksi sähköjohtoja ja -kaapeleita.
Johteen hyvyyttä kuvaa siinä käytetyn aineen konduktiivisuus eli sähkönjohtavuus, joka on lämpötilariippuvainen suure.
Tutuimmat johteet ovat metalleja. Esimerkiksi kupari on usein elektroniikkateollisuudessa käytetty hyvin sähköä johtava metalli. Ei-metallisia johteita ovat muun muassa grafiitti, suolaliuokset ja kaikki plasmat.
Johtamattomat materiaalit, joita käytetään tyypillisesti eristeinä, eivät sisällä liikkuvia varauksia ja siten ne vastustavat sähkövirtoja lämpenemällä. Toisaalta kaikki materiaalit (pois lukien suprajohtavat aineet) vastustavat jonkin verran sähkövirtoja ja myös ne lämpenevät.