Ero sivun ”Herodias” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→top: Kirjoitusvirhe korjattu Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisovelluksesta Android |
→Elämäkerta: Kielioppia korjattu Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisovelluksesta Android |
||
| Rivi 24: | Rivi 24: | ||
Herodiaan isä oli [[Aristobulos IV]], [[Herodes|Herodes Suuren]] ja [[Mariamme I|Mariamme I:n]] poika. Herodias meni puolestaan naimisiin Herodes Suuren ja [[Mariamme II]]:n pojan [[Herodes II]]:n kanssa. Herodias ja Herodes II saivat tyttären, jolle annettiin nimi [[Salome]].<ref name="ejud">{{Kirjaviite | Tekijä = Fred Skolnik ja Michael Berenbaum | Nimeke = Encyclopaedia Judaica Volume 09 Her–Int | Vuosi = 2007 | Sivu = 39 | Julkaisija = Thomson Gale | Isbn = 978-0-02-865928-2 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
Herodiaan isä oli [[Aristobulos IV]], [[Herodes|Herodes Suuren]] ja [[Mariamme I|Mariamme I:n]] poika. Herodias meni puolestaan naimisiin Herodes Suuren ja [[Mariamme II]]:n pojan [[Herodes II]]:n kanssa. Herodias ja Herodes II saivat tyttären, jolle annettiin nimi [[Salome]].<ref name="ejud">{{Kirjaviite | Tekijä = Fred Skolnik ja Michael Berenbaum | Nimeke = Encyclopaedia Judaica Volume 09 Her–Int | Vuosi = 2007 | Sivu = 39 | Julkaisija = Thomson Gale | Isbn = 978-0-02-865928-2 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
Vuoden 31 jaa. jälkeen Herodias erosi Herodes II:sta ja meni naimisiin hänen veljensä [[Herodes Antipas|Herodes Antipaan]] kanssa. Tämä osoittautui aikanaan hyvin kiistanalaiseksi teoksi. [[Juutalaisuus|Juutalaisen]] lain mukaan mies ei saanut avioitua veljensä eronneen vaimon kanssa (esim. [[Kolmas Mooseksen kirja|3. Moos.]] 18). Raamattu mainitsee [[Johannes Kastaja]]n tämän avioliiton vastustajien johtohahmona (esim. [[Markuksen evankeliumi|Mark.]] 6:17, [[Matteuksen evankeliumi|Matt.]] 14:34 ja [[Luukkaan evankeliumi|Luuk.]] 3:18). Herodes Antipas pidätytti Johannes Kastajan, jota pidettiin vangittuna todennäköisesti [[Makhaira]]ssa nykyisessä [[Jordania]]ssa. Myöhemmin Herodes Antipas teloitutti Johannes Kastajan. [[Uusi testamentti|Uuden testamentin]] kertomuksen mukaan tämä johtui siitä, että Herodes oli luvannut antaa Herodiaan tyttärelle "mitä vain hän pyytäisi". Kun tämä kuitenkaan ei osannut päättää, mitä pyytäisi, äitinsä neuvosta hän pyysi Johannes Kastajan päätä. |
Vuoden 31 jaa. jälkeen Herodias erosi Herodes II:sta ja meni naimisiin hänen veljensä [[Herodes Antipas|Herodes Antipaan]] kanssa. Tämä osoittautui aikanaan hyvin kiistanalaiseksi teoksi. [[Juutalaisuus|Juutalaisen]] lain mukaan mies ei saanut avioitua veljensä eronneen vaimon kanssa (esim. [[Kolmas Mooseksen kirja|3. Moos.]] 18). Raamattu mainitsee [[Johannes Kastaja]]n tämän avioliiton vastustajien johtohahmona (esim. [[Markuksen evankeliumi|Mark.]] 6:17, [[Matteuksen evankeliumi|Matt.]] 14:34 ja [[Luukkaan evankeliumi|Luuk.]] 3:18). Herodes Antipas pidätytti Johannes Kastajan, jota pidettiin vangittuna todennäköisesti [[Makhaira]]ssa nykyisessä [[Jordania]]ssa. Myöhemmin Herodes Antipas teloitutti Johannes Kastajan. [[Uusi testamentti|Uuden testamentin]] kertomuksen mukaan tämä johtui siitä, että Herodes oli luvannut antaa Herodiaan tyttärelle "mitä vain hän pyytäisi". Kun tämä kuitenkaan ei osannut päättää, mitä pyytäisi, äitinsä neuvosta hän pyysi Johannes Kastajan päätä. Historiallista pohjaa tarinalla ei kuitenkaan ole.<ref name="ejud" /> |
||
Herodiaan veli [[Herodes Agrippa]] nousi [[Juudea]]n kuninkaaksi vuoden 40 jaa. paikkeilla. Herodias sai vakuuteltua miehensä Herodes Antipaan lähtemään [[Rooma]]an pyytämään keisari [[Caligula]]lta Juudean kruunua itselleen. Ilmeisesti Agrippan onnistuneen |
Herodiaan veli [[Herodes Agrippa]] nousi [[Juudea]]n kuninkaaksi vuoden 40 jaa. paikkeilla. Herodias sai vakuuteltua miehensä Herodes Antipaan lähtemään [[Rooma]]an pyytämään keisari [[Caligula]]lta Juudean kruunua itselleen. Ilmeisesti Agrippan onnistuneen mustamaalauksen takia Antipas ei saanutkaan kruunua, vaan hänet ja Herodias karkotettiin [[Lugdunum]]iin lähelle nykyistä [[Lyon]]ia [[Ranska]]ssa, eli tuolloiseen [[Gallia]]an. Hänen omaisuutensa Juudeassa annettiin Agrippalle. Agrippa olisi sallinut sisarensa paluun kotimaahansa, mutta tämä päätti jäädä miehensa kanssa maanpakoon.<ref name="ejud" /> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 25. kesäkuuta 2021 kello 05.28
| Herodias | |
|---|---|
 Herodias ja Johannes Kastajan pää, Paul Delarochen maalaus vuodelta 1843. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15 eaa. Jerusalem |
| Kuollut | Vuoden 39 jaa. jälkeen Lugdunum Convenarum |
| Vanhemmat | Aristobulos IV, Berenice |
| Puoliso |
Herodes II Herodes Antipas |
| Lapset | Salome |
| Muut tiedot | |
| Aktiivisena | ensimmäinen vuosisata jaa. |
Herodias oli Rooman valtakuntaan kuuluneen Juudean prinsessa ensimmäisellä vuosisadalla jälkeen ajanlaskun alun. Hän oli naimisissa ensin Herodes II:n kanssa ja tästä erottuaan Herodes Antipaan kanssa. Uudessa testamentissa hänet liitetään tarinaan Johannes Kastajan teloituksesta. Miehensä jouduttua karkotetuksi hän meni tämän mukana maanpakoon Galliaan eli nykyiseen Ranskaan.
Elämäkerta
Herodiaan isä oli Aristobulos IV, Herodes Suuren ja Mariamme I:n poika. Herodias meni puolestaan naimisiin Herodes Suuren ja Mariamme II:n pojan Herodes II:n kanssa. Herodias ja Herodes II saivat tyttären, jolle annettiin nimi Salome.[1]
Vuoden 31 jaa. jälkeen Herodias erosi Herodes II:sta ja meni naimisiin hänen veljensä Herodes Antipaan kanssa. Tämä osoittautui aikanaan hyvin kiistanalaiseksi teoksi. Juutalaisen lain mukaan mies ei saanut avioitua veljensä eronneen vaimon kanssa (esim. 3. Moos. 18). Raamattu mainitsee Johannes Kastajan tämän avioliiton vastustajien johtohahmona (esim. Mark. 6:17, Matt. 14:34 ja Luuk. 3:18). Herodes Antipas pidätytti Johannes Kastajan, jota pidettiin vangittuna todennäköisesti Makhairassa nykyisessä Jordaniassa. Myöhemmin Herodes Antipas teloitutti Johannes Kastajan. Uuden testamentin kertomuksen mukaan tämä johtui siitä, että Herodes oli luvannut antaa Herodiaan tyttärelle "mitä vain hän pyytäisi". Kun tämä kuitenkaan ei osannut päättää, mitä pyytäisi, äitinsä neuvosta hän pyysi Johannes Kastajan päätä. Historiallista pohjaa tarinalla ei kuitenkaan ole.[1]
Herodiaan veli Herodes Agrippa nousi Juudean kuninkaaksi vuoden 40 jaa. paikkeilla. Herodias sai vakuuteltua miehensä Herodes Antipaan lähtemään Roomaan pyytämään keisari Caligulalta Juudean kruunua itselleen. Ilmeisesti Agrippan onnistuneen mustamaalauksen takia Antipas ei saanutkaan kruunua, vaan hänet ja Herodias karkotettiin Lugdunumiin lähelle nykyistä Lyonia Ranskassa, eli tuolloiseen Galliaan. Hänen omaisuutensa Juudeassa annettiin Agrippalle. Agrippa olisi sallinut sisarensa paluun kotimaahansa, mutta tämä päätti jäädä miehensa kanssa maanpakoon.[1]
Lähteet
- ↑ a b c Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 09 Her–Int, s. 39. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2. (englanniksi)