Ero sivun ”Kenttä ja kasarmi” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
340 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
Ei muokkausyhteenvetoa
Iltalehdessä 1.11.1928 Hugo Jalkanen arvioi teoksen osoittavan kypsää ymmärrystä ja ennakkoluulottoman kertojan kykyä käydä käsiksi ajan polttaviin ilmiöihin.
 
[[Olavi Paavolainen]] arvioi Kentän ja kasarmin [[Tulenkantajat (lehti 1924–1930)|Tulenkantajat]]-lehden näytenumerossa 1928. Hänen arvionsa oli varsin tyly: ”Kenttää ja kasarmia ei ole kirjoittanut kirjailija Pentti Haanpää, vaan sotamies Haanpää, Pentti, siviiliammatiltaan tukkijätkä.” Paavolainen piti kirjaa tendenssikirjana eikä taideteoksena. Hänen mukaansa kirja oli ”kömpelö erehdys” ja ”skandaali”. Haanpään sananvapauden Paavolainen kuittasi: ”Tietysti – taiteilijalla on vapautensa, mutta, se huomattakoon, vain suurella taiteilijalla.”<ref name="karonen"/>
 
Helsingin Sanomissa 20.6.1928 [[Lauri Viljanen]] piti Kenttää ja kasarmia välityönä ja korosti Haanpään näkemyksen armeijasta olevan kehittymätön ja yksipuolinen. "Se hätäisyys ja tilapäisyys, jolla Haanpää ilmeisestikin on koetellut kykyään uudessa aihepiirissä, käy selvimmin ilmi kirjan taiteellisesta puolesta. Psykologinen ahtaus, joka toistaiseksi vaivaa Haanpään naturalistista käsitystä, on tämmöisessä välityössä kostautunut hänelle pahasti." Samankaltaisen arvion esitti [[Rafael Koskimies]] Uudessa Suomessa. Tosin myöskään Viljanen ja Koskimies eivät kiistäneet silloisen varusmiespalveluksen epäkohtia.<ref name="karonen"/>
 
==Kokoelman novellit==
48 438

muokkausta

Navigointivalikko