Ero sivun ”Isät lasten asialla” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Imin2 (keskustelu | muokkaukset)
p Täydensin puheenjohtajatietoja.
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 30: Rivi 30:
Yhdistys haluaa korostaa olosuhdeselvitysten merkitystä viittaamalla siihen, että [[Saksa]]ssa, [[Ranska]]ssa ja [[Alankomaat|Alankomaissa]] selvityksen tekee moniammatillinen, vanhemmuutta arvioiva ryhmä, Suomessa vain sosiaaliviranomaiset. Lastenpsykiatri [[Jari Sinkkonen (psykiatri)|Jari Sinkkosen]] mukaan vieraannuttajalla on useissa tapauksissa mielenterveysongelmia, kuten [[psykopatia]]a, [[narsismi]]a ja tunnekylmyyttä, joihin ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Sinkkonen luonnehtii vieraannuttamista "massiiviseksi emotionaaliseksi kaltoinkohteluksi", lapsen henkiseksi pahoinpitelyksi.<ref>Paula Koski: ''Markku vieraannutettiin lapsistaan: "Massiivista kaltoinkohtelua".'' Iltalehti 29. syyskuuta 2018, Viikonvaihde s. 2–5. Alma Media.</ref>
Yhdistys haluaa korostaa olosuhdeselvitysten merkitystä viittaamalla siihen, että [[Saksa]]ssa, [[Ranska]]ssa ja [[Alankomaat|Alankomaissa]] selvityksen tekee moniammatillinen, vanhemmuutta arvioiva ryhmä, Suomessa vain sosiaaliviranomaiset. Lastenpsykiatri [[Jari Sinkkonen (psykiatri)|Jari Sinkkosen]] mukaan vieraannuttajalla on useissa tapauksissa mielenterveysongelmia, kuten [[psykopatia]]a, [[narsismi]]a ja tunnekylmyyttä, joihin ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Sinkkonen luonnehtii vieraannuttamista "massiiviseksi emotionaaliseksi kaltoinkohteluksi", lapsen henkiseksi pahoinpitelyksi.<ref>Paula Koski: ''Markku vieraannutettiin lapsistaan: "Massiivista kaltoinkohtelua".'' Iltalehti 29. syyskuuta 2018, Viikonvaihde s. 2–5. Alma Media.</ref>


=== Viitteet ===
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}



Versio 20. marraskuuta 2020 kello 10.00

Isät lasten asialla ry (ILA) on vuonna 2012 perustettu[1] valtakunnallinen lastensuojelujärjestö. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

Historia

Yhdistys perustettiin Karkkilassa 20. helmikuuta 2012 ja hyväksyttiin Patentti-ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 30. maaliskuuta 2012. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Jari Pulkkinen. Hänen jättäydyttyä tehtävästään tehtävää hoiti varapuheenjohtaja Jouni Erppola, kunnes tehtävään valittiin ensimmäisessä vuosikokouksessa alkuvuodesta 2013 yhdistyksen tiedottajana toiminut Juha Järä. Keväällä 2015 puheenjohtajaksi valittiin hallintotieteiden tohtori Pasi Malmi. Sen jälkeen puheenjohtajina ovat toimineet Pauli Tossavainen (2016-2017), Harri Salonen (2017-2018), Petri Kolmonen (2018-2019) ja Petri Honkanen (2019-).

Yhdistyksen jäsenmäärä ylitti tuhat 2015 (osan ollessa kannatusjäseniä). Yhdistys sai toimintansa rahoittamiseksi ensimmäisen RAY-tukensa vuonna 2015. Yhdistys saa rahaa myös jäsenmaksuista ja lahjoituksista.

Tavoitteet

Yhdistyksellä on seitsemän keskeistä tavoitetta:

  • Vieraannuttaminen on sanktioitava.
  • Huoltokiusaaminen on tunnistettava ja estettävä.
  • Nykyistä lakia lapsen huoltajuudesta ja tapaamisoikeudesta on käytännössä noudatettava sekä lain puutteet ja tulkinnanvaraisuudet on korjattava.
  • Viranomaisten toiminta, koulutus ja valtuudet on muutettava ja isien heikko asema parannettava.
  • Tapaamisongelmissa lapsen kanssa asuvan vanhemman osuutta lapsen kieltäytymiseen on erityisesti tutkittava.
  • Vanhempien kohtelun yhdenvertaisuutta ja vanhemmuuden tasavertaisuutta on valvottava tehokkaammin.
  • Tutkimusta lapsen huoltoon ja tapaamisiin liittyvissä asioissa on lisättävä.

Myös kansainvälisten lasten-ja ihmisoikeussopimusten, mm. YK:n lastenoikeuksien sopimuksen sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen saattaminen tosiasiallisesti toteutuvaksi Suomessa on yhdistyksen agendalla, erityisesti niiltä osin joissa sitä ei yhdistyksen näkemysten mukaan vielä täysmääräisesti toteuteta. Em. sopimusten kehittäminen on yhdistyksen mukaan tarpeellista lapsen edun osalta. Yhdistys pyrkii vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon, viranomaiskäytäntöihin ja yleiseen mielipiteeseen vaikuttajatapaamisilla ja osallistumalla ministeriöiden, THL:n ja kuntien hankkeisiin sekä työryhmisin.

Lapsen etu on keskeisellä sijalla yhdistyksen toiminnassa. Yhdistys kiinnittää huomiota myös vieraannuttamisen kohdevanhempien vaikeaan tilanteeseen.[2][3]

Toiminta

Yhdistys tekee yhteistyötä kansainvälisissä asioissa eri maiden verkostojen, järjestöjen sekä ylikansallisten toimielinten kanssa. Yhdistyksen tunnuslause on: "Jotta lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa toteutuisi".

Yhdistys antaa päättäjille lausuntoja sen ajamia asioita koskettaviin lakihankkeisiin. Se on tuonut laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun mm. käsitteet "lapsen vieraannuttaminen" ja "huoltokiusaaminen".lähde? Yhdistys tukee lähtökohtaisesti vuoroasumista eronneiden parien lasten ensisijaisena vaihtoehtona.

Yhdistys tarjoaa vertaistukea vanhemmille, jotka ovat kärsineet tai kärsivät lapsen huoltajuuteen tai vanhemmuuteen liittyvien epäkohtien aiheuttamista ongelmista. Yhdistys pyrkii kehittämään vertaistukea myös aikuisille, jotka ovat lapsuudessaan kokeneet vieraannuttamisprosessin.

Yhdistys haluaa korostaa olosuhdeselvitysten merkitystä viittaamalla siihen, että Saksassa, Ranskassa ja Alankomaissa selvityksen tekee moniammatillinen, vanhemmuutta arvioiva ryhmä, Suomessa vain sosiaaliviranomaiset. Lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan vieraannuttajalla on useissa tapauksissa mielenterveysongelmia, kuten psykopatiaa, narsismia ja tunnekylmyyttä, joihin ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Sinkkonen luonnehtii vieraannuttamista "massiiviseksi emotionaaliseksi kaltoinkohteluksi", lapsen henkiseksi pahoinpitelyksi.[4]

Lähteet

  1. Yhdistysnetti Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 18.11.2017.
  2. Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto. Marjaana Sorokin 2014.
  3. Lapsen vieraannuttaminen ja torjutun vanhemman psyykkinen hyvinvointi. Pro gradu -tutkielma. Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto. Iiris Mikkola 2017.
  4. Paula Koski: Markku vieraannutettiin lapsistaan: "Massiivista kaltoinkohtelua". Iltalehti 29. syyskuuta 2018, Viikonvaihde s. 2–5. Alma Media.

Aiheesta muualla