Lapsen vieraannuttaminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lapsen vieraannuttaminen tarkoittaa toimintaa, jossa lapsen toinen vanhempi eli vieraannuttaja manipuloi lasta tarkoituksena lopettaa lapsen suhde toiseen vanhempaan. Vieraannuttaminen alkaa normaalisti vanhempien eron jälkeen ja sen taustalla vaikuttaa usein vieraannuttajavanhemmalla oleva persoonallisuushäiriö. Vieraannuttaminen kohdistuu usein 9–15-vuotiaisiin lapsiin. Sen vaikutukset johtavat usein erilaiseen psyykkiseen oireiluun, johon sisältyy muun muassa masennusta, itsetunto- ja luottamusongelmia. Vieraannutettu lapsi myös menettää yhteytensä toiseen vanhempaansa ja hänen sukuunsa. Yhdysvaltalainen lastenpsykiatri Richard Gardner keksi vieraannuttamisoireyhtymän käsitteenä pohjautuen havaintoihinsa, joiden mukaan useat eronneet äidit tekivät lapsen isistä valheellisia hyväksikäyttösyytöksiä tarkoituksenaan katkaista heidän välinsä lapsiinsa.[1] Tutkimusten mukaan vieraannuttamiseen syyllistyy molempien sukupuolten edustajia, mutta käytännössä vieraannuttaja on lapsen lähivanhemmaksi määrätty äiti.[2] Yleisradion MOT-ohjelma tutki yli 80 Helsingin hovioikeuden käsittelemää huoltajuusriitaa vuodelta 2013 ja havainnoi, että vieraannuttaja oli äiti 90 prosentista tapauksista.[3]

Oikeuspsykologian dosentti Helinä Häkkänen-Nyholmin mukaan vieraannuttaminen on kattotermi, joka sisältää useita erilaisia toimintamuotoja. Hänen julkaisemansa kyselytutkimuksen mukaan normaalin vieraannuttamistapauksen päämotiivina oli kosto. Häkkänen-Nyholmin mukaan vieraannuttajalla on usein narsismin piirteistä seuraavia vaikeuksia asettautua toisen vanhemman tai lapsen asemaan. Hänen mukaansa vieraannutettu lapsi voi pahimmassa tapauksessa menettää molemmat vanhempansa, koska hänen fyysinen yhteytensä vieraannutettuun vanhempaan katoaa samoin kuin henkinen yhteys vieraannuttajaan.[2] Vieraannutetulle vanhemmalle kokemus on myös traumaattinen. Suomalaistutkimuksen mukaan kolmasosa vieraannutetuista vanhemmista oli harkinnut itsemurhaa ja 90 prosenttia kärsii traumaperäisestä stressihäiriöstä.[4]

Vieraannuttaminen ei ole Suomessa varsinaisesti rikos, mutta poliisin mukaan sitä voidaan tutkia pahoinpitelynä. Vieraannuttamisen muuttaminen lakiin kirjatuksi rikokseksi on useiden eri järjestöjen, kuten Isät lasten asialla -yhdistyksen, tavoite. Lapsenhuoltolakia muutettiin joulukuussa 2019 lisäämällä huoltajille velvollisuuksia vaalia lapselle tärkeitä ihmissuhteita. Oikeusministeriö ei kannata vieraannuttamisen kriminalisointia, koska sen mukaan asiasta on vaikeaa saada näyttöä.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sinkkonen, Jari: Lapsen vieraannuttamisella toisesta vanhemmasta on kauaskantoiset seuraukset Duodecim-lehti. 2018. Viitattu 8.11.2020.
  2. a b Parkkari, Jani: Näin selvisin lapseni vieraannuttamisesta – isät kertovat Yle uutiset. 31.7.2017. Viitattu 8.11.2020.
  3. Oikeus laittaa kuriin lapsia vieraannuttavia äitejä Yle uutiset. 29.9.2014. Viitattu 8.11.2020.
  4. Tiessalo, Paula: Älä tuhoa lapsen suhdetta etävanhempaan – Vieraannuttaminen on pahempaa kuin kuolema Yle uutiset. 20.11.2016. Viitattu 8.11.2020.
  5. Saroniemi, Soila: Poliisi tutkii poikkeuksellista rikosta – syyllistyivätkö vanhemmat oman lapsensa pahoinpitelyyn vieraannuttamalla? Iltalehti. 15.8.2020. Viitattu 8.11.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]