Ero sivun ”Keskustelu käyttäjästä:Paju” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Ympäristöhistoria: => siirretty keskustelu
Rivi 100: Rivi 100:
<!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Romaine@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Global_message_delivery/Targets/This_Month_in_Education&oldid=20514345 -->
<!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Romaine@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Global_message_delivery/Targets/This_Month_in_Education&oldid=20514345 -->


== Ympäristöhistoria ==
== Ympäristöhistoria - Siirretty keskustelu ==
Keskustelu aiheesta on siirretty vastaavan artikkelin yhteyteen: [[Keskustelu:Ympäristöhistoria]]. --[[Käyttäjä:Paju|Paju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Paju#top|keskustelu]]) 12. marraskuuta 2020 kello 20.38 (EET)

Artikkelissa [[Ympäristöhistoria]] olisi mahdollista esitellä myös Suomessa tehtyä ja Suomea koskevaa tutkimusta (ja miksei muutakin). Alan tutkijoille voisi myös luoda luokan. Tein tämän huomion, kun luotiin artikkeli [[Jussi Raumolin]].--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 12. marraskuuta 2020 kello 17.40 (EET)

Tai kun on myös laajemmin [[Yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus]], niin vaihtoehtoisesti ehkä jokin laajempi luokka. Kummassakin laajuudessa rajattuna suomessa on tehty aika lailla tutkimusta ja tutkijoista taita olla aika paljon artikkeleita. Siksi luokittelua voi olla syytä miettiä, että saataisiin mahdolliman käyttökelpoinen luokittelu.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 12. marraskuuta 2020 kello 17.45 (EET)

: Ole hyvä vaan! En ole tuota artikkelia editoinut, enkä ole aikonutkaan. Suosittelen, että keskustelet artikkeleista niiden yhteydessä, saattaisi kiinnostaa asianosaoisia enemmän, tai sitten ei. Tämä on väärä paikka pohdinnoille aiheista, joista en ole kirjoittanut. Aluksi linkittämäsi artikkelin avauslause vaikuttaisi painottavan tutkimusta, on ehkä poimittu jostain kontekstista asiaa tarkemmin ajattelematta. Paljoa pitemmälle en viitsinyt lukea. Yleensä historia tarkoittaa myös tapahtumien kulkua menneisyydessä eikä vain sen tutkimusta. (Vastaavasti Suomen historia ei käsittele vain Suomen historian tutkimusta.) Tutkimukseen viitatessa voisi olla selvempää käyttää muotoa ympäristöhistorian tutkimus. Ympäristön historiallista muutosta aiheuttavat ajan suhteen myös muut tekijät kuin ihminen. Maapallolla muuttujia ovat vaikka Maan magneettisten napojen ja pyörimisakselin siirtyminen, meteoriitit, tulivuoret, mannerlaattojen liike seuraksineen, auringon aktiivisuuden muutokset, erilaiset biologiset muuttujat, jne, eli jos tutkittavana on ihmislajin ympäristösuhde, olisi artikkelin nimi ja rajaus oltava vieläkin suppeampi. Esimerkiksi jääkaudet globaaleine vesistö-, ilmasto- ja eliökuntavaikutuksineen ovat merkittävää ympäristöhistoriaa, ja merkittävä myös ihmislajin ympäristösuhteelle ja kehitykselle. --[[Käyttäjä:Paju|Paju]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Paju#top|keskustelu]]) 12. marraskuuta 2020 kello 18.10 (EET)

::Muokkasin vain sen verran, että kun artikkeli oli pelästään luokassa suomalaiset henkilöt ja radiotyön ohella kerrotiin vain, että on tohtori ja dosentti, niin lisäsin jotain tieteellisestäkin työstä, koska mielestäni olennaisempi määritelmä kuin "tohtori ja dosentti" on kertoa, mihin kohdistuvaa tieteellistä työtä ylipäätään kuka tahansa tieteilijä tehnyt. Jos tekemäni muotoilu on huono niin sitä tietysti saa muokata paremmaksi, mutta mielestäni edes jotain sinne päinkin oli kuitenkin parempi kuin ettei kerrota henkilön tieteellisestä työstä mitään. Ja niin kuin sanoin, tämä herätti ajatuksen aihepiiriin liittyvistä tutkijajäluokista joita siis kommenttini koski eikä ko. artikkelin muokkaamista, minkä mielestäni tuossa yllä aivan selvästi sanoinkin.

::Mutta kun toisaalta on muutakin yhteiskuntatieteellistä ympäristötutkimusta kuin nympäristöhistorian tutkimus (en edes tiedä, olisiko se paras luokka Raumolinille), niin luokka "ympäristöhistorian tutkijat" ei ehkä sittenkään mahdollisesti olisi paras tapa luokitella alan tutkijoita, ettei tulisi liian monilokeroinen ja sokkeloinen luokkapuu, vaan pitäisi miettiä yhteiskunnallisen ympäristötutklimuksen tutkijoiden luokiteelua jotenkin laajemmin.

::Eli en siis keskustellut mielestäni lainkaan tuosta artikkelista vaan tämän artikkelin hiljattaisen luomisen pohjalta keskustelin aihepiirin tutkija-artikkelin luokitteluvaihtoehdoista.

::Itse en ehdi nyt kuitenkaan enempää viedä tätä aihetta eteenpäin enkä myöskään ehdi käynnistämään esim. kahvihuonekeskusteluja.

::Kun olit aiemmin ollut muokannut tätä aihepiiriä ja luonut alan tutkijoista artikkeleita, niin arvelin että olisit saattanut olla aiheesta kiinnostunut ja pistin siksi ajatuksen talteen tänne. Mutta ehkä tämä tosiaan sopii paremmin vaikka projektin [[Wikiprojekti:Ympäristötiede Wikipediaan]], jos on niin, että et halua tulla häirityksi tällaisilla yleisillä pohdinnoilla aihepiireistä, joita olet muokannut. Nythän kun mitään luokkaa ei ole, ei ole mitään keskustelusivua, mutta kun sitten rupesin miettimään , missä tästä sitten pitäisi keskustella, niin tuo Wikiprojekti epäilemättä on paras paikka siihen.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 12. marraskuuta 2020 kello 19.39 (EET)

Versio 12. marraskuuta 2020 kello 21.39


Varhaisemmat keskustelut arkistoitu:

This Month in Education: September 2020

This Month in Education

Volume 9 • Issue 9 • September 2020


ContentsHeadlinesSubscribe


In This Issuse

About This Month in Education · Subscribe/Unsubscribe · Global message delivery · For the team: Romaine 23. syyskuuta 2020 kello 15.49 (EEST)[vastaa]

Patsasluetteloihin vain yksi kuva

Moi, valitettavasti patsasluetteloihin voidaan hyväksyä vain yksi kuva teoksesta tilastollisista syistä. Jos haluat kirjoittaa teoksesta artikkelin, siinä voi olla useampia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. syyskuuta 2020 kello 00.00 (EEST)[vastaa]

Tuo on itse asiassa usein hyvä syy kirjoittaa patsasartikkeli, vrt. esim. Längelmäen sankarimuistomerkki.--Urjanhai (keskustelu) 3. lokakuuta 2020 kello 21.46 (EEST)[vastaa]
Heikko syy, ja poistaminen johtaisi nimikkeitä koskevan tietosisällön heikkenemiseen. Joku laittaa yhden (ja se on monesti riittävä), toinen näkee 2-3 kuvaakin toisinaan tarpeelliseksi. Toivottavasti tälläistä deletionististä sekundasiistimistä ei tehdä! Usein kaksi kuvaa on todella tarpeen, että esimerkiksi kokonaiskuva ja laatan teksti saadaan mukaan; läheskään aina laatan laatu tai teoksen valaistusolosuhteet eivät anna luettavaa testiä yleiskuvaan. Kokonaiskuva auttaa kohteen löytämisessä ja yksityiskohtaisempi kuva tietosisällössä. Jos ei ole muuta oleellista lisäsisältöä, ei keinotekoisesti kannata pikkuartikkeleita tälläisen tekosyyn vuoksi rustata. Ja taideartikkelien kirjoittaminen on rauhallisemman ajankohdan asia kuin runkosisällön keruu ja esillepano; lukuisista nimikkeistä on 5+ kuvaa, joita aikanaan voi tallettaa jos tulisi aikaa artikkelien kirjoittamiseen. Nimikkeistä olevien kuvien lukumäärää osataan kyllä laskea muutenkin kuin sivujen kuvatiedostojen määrää bulkkilukemalla; ei edes vaatine kovin suurta rypistystä. Monien kuntakohtaisten sivujen lähteistys ja taustatyö on jätetty vaatimattomaksi, jolloin "valmiiden" tai keskeneräisyyden tulkinnan arviointi on muutenkin helposti ainakin 10-30% ilmassa.--Paju (keskustelu) 3. lokakuuta 2020 kello 22.47 (EEST)[vastaa]
Ikävä toistaa tätä ja syykin voi vaikuttaa tosi byrokraattiselta. Mutta patsasluetteloihin täytyy valita vain yksi kuva per kohde, koska kaksi kuva aiheuttaa häiriöitä luetteloiden tilastointeihin. Jos kyse on esimerkiksi kivestä, jossa on muistolaatta, voi ajatella, että laatan tekstin näkyminen luettelossa ei ole oleellista, koska paikalla kävijä voi sen kuitenkin lukea. Samoin esim. Manerheimin patsaassa marsalkan vaatetuksen yksityiskohtia ei tarvitse kuvin huomioida. Kohde pitäisi rajata kokonaisuuteen "tiukasti" kuten valokuvaajilla on tapana sanoa. Julkiset teokset ovat aina jossain suhteessa ympäristöönsä, mutta valitettavasti tuota ympäristösuhdetta ei voi näissä luettelokuvissa huomioida ja kuvata. Oleellista on, että katsoja tunnistaa kohteen helposti luettelon pikkuruisen, yhden kuvan perusteella. Kuvan ei tarvitse opastaa ollenkaan kohteen löytymiseen, onhan luettelossa kolme muuta parametriä joiden avulla löytämisen pitäisi tapahtua. Oleellista on kohteen selvästi tunnistettava hahmo. Julkiset veistokset ovat kolmiulotteisia, eikä niiden takapuolta tarvitse myöskään kuvissa huomioida.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. lokakuuta 2020 kello 16.03 (EEST)[vastaa]
Olen eri mieltä edellä viestijään verrattuna siitä, mikä on oleellista muistolaatalla varustetuissa muistomerkeissä tai teoksissa. Taideteoksen taiteelliset yksityiskohdat ovat erillisartikkelien asia. Muistolaattojen tekstit eivät sellaisenaan anna monestikaan riittävää uutta sisältöä erillisartikkelin aiheeksi, ja useimmilla wikipedisteillä ei taida olla ajallisia, fyysisiä tai taloudellisia mahdollisuuksia ryhtyä kuntakohtaisia pienjulkaisuja kaivelemaan, löytyisikö niistä lähteistettyä tietoa. (Toki joissain muistolaatoissa tai taideteoksissa on esimerkiksi uudemman käsityksen valossa virheellisiökin väitteitä). Eri ihmiset näkevät myös teokset eri lailla; joillekin tiukka rajaus (esimerkiksi vesistön läheisessä rajamuistomerkeissä tai vahvasti ympäristönsä kanssa kesksutelevassa taideteoksissa) rikkoo teoksen tai sen merkityksen miltei mitättömämmäksi. Hyvä kuva tai kuvapari mahdollistaa vaikkapa nojatuolimatkailun ja tai joidenkin faktojen tarkistamisen toimien samalla lähteenä (esim. teosvuosi, taiteilija, tms, joita ei välttämättä ole kirjallisissa lähteissä). Näiden faktojen poispyyhkiminen kuvia poistamalla laiskuuden tai byrokratisen helppouden vuoksi heikentää myös Wikipedian kuntakohtaisten muistomerkki- ja teosluettelojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, sillä monet kunnat, kylät, koulut, museot ja järjestöt eivät tuolloin löydä itselleen hyödyllisiä tietoja luetteloartikkeleistamme. Olemme saaneet monia ilahduttavia käyttäjiä, tänäkin kesäkaudella olen kuullut yli kymmenkunta kiitollista puheenvuoroa. Olispa nauhuri mukana, usiden muistomerkkien (teosten ja WLM-kohteen) merkityksestä ja historiasta olisi saanut talletettua kiinnostavia huomioita (tyyliin entistä kyläkauppaa asustava isäntä kertoi leveällä murteella miten pihalta nostettiin kivi muistokiveksi ja sitten tuumattiin...; kuinka koululaisryhmä vahvistaa pitäjän muistomerkki/taideteostietoa käytetyn lähiseudun opiskelussa - aiemmin olen huomannut päivityksemme vaikuttavan tuon pitäjän opetussuunnitelman ajantasaistamiseen...) Pidän etenkin tekstuaalisia faktoja sisältävien toisten kuvien poistamista typeryytenä ja byrokraattisena laiskuutena, toisinaan myös wikipedian lähteistysvaatimuksen kanssa ristiriitaisena tekona. Jos poistoihin harkitaan ryhdyttävän, poiston tai säilyttämisen tarpeesta tulisi aina vähintäänkin keskustella ja sopia kyseisellä kuntakohtaisella listalla kuvaajalle pingaten. --Paju (keskustelu) 4. lokakuuta 2020 kello 17.07 (EEST)+ edit 18.04[vastaa]
Minusta nuo ”tilastolliset syyt” ovat turhan byrokraattisia. Tunnustaudun minäkin syntiseksi siltä osin, etä olen tarkan harkintani mukaan lisännyt sinne sun tänne enemmän kuin yhden valokuvan teoksesta. En erittele niitä sen enempää, mutta teokset ovat joskus moniosaisia. Samoin silloin, kun muistomerkki on luonnokivilohkare, jossa on teksti- ja/tai kuvalaatta, niin joskus on aiheellista lukijaa palvellakseen tallentaa valokuva, jossa näkyy koko muistomerkki ja lisäksi kuva laatasta, jossa on kerrottu varsinainen asia, jota muistellaan. Muistomerkkien kokonaismäärän voi laskea muun muassa laskemalla sarakkeen ”julkinen teos” määrät tai koorinaattisarakkeesta paikkalinkkien määrät.--Htm (keskustelu) 4. lokakuuta 2020 kello 21.54 (EEST)[vastaa]
Olen kyllä edelleenkin teoksen oman artikkelin luomisen kannalla, jos tarvitaan useampi kuva. Sinnehän niitä kuvia ja kaiken sortin faktoja mahtuu. Mikään ei heikkene, kun tiedot jaetaan omaan artikkeliinsa, jos pääartikkeliin ei mahdu. --Urjanhai (keskustelu) 5. lokakuuta 2020 kello 01.02 (EEST)[vastaa]
Pääartikkeliin mahtuu, jotkut ehdottavat vain yllä deletointibyrokraattisessa vimmassaan artikkelissa tarpeellisten, harkitusti lisättyjen kakkoskuvien poistamista. Erillisartikkelit tulee lähteistää ja monesta muistomerkistä tai taideteoksesta ovat lisäfaktat vähissä; pienet rusinankokoiset sillisalaattiartikkelit eivät lukijoita ravitse, ole pääsääntöisesti tarpeen. Minulla on mielessäni ehkä kymmenkunta tai hiukan enemmän kuvaamaani muistomerkkejä tai taideteoksia, joista jossain välissä ehkä laadin useamman kuin kahden kuvan ja useamman kuin yhden lähdeviitteen artikkelin. Lisäksi on useita miljöartikkeleita (kirkko, kotiseutumuseo, kunnantalo, kirjasto, koulu, terveyskeskus, puisto, hautausmaa tms.) joihin teoskuvituksia voi lisäillä; usein näihin sopii paremmin eri kuva - esimerkiksi sijaintia tai vuoropuhelua sijaintipaikkansa kanssa esilletuova - kuin mikä kuntakohtaisessa luettelossa on esillä. Teosartikkelien luonti tai miljöartikkelien täydentäminen tai luonti on aivan toinen työstö, eikä liity kuntakohtaisten julkisten ulkotilojen muistomerkki- ja taideteosluetteloiden peruskuvitukseen juuri millään lailla (kuin mahdollisen, artikkelin valmistuttua lisättävän linkin muodossa). --Paju (keskustelu) 5. lokakuuta 2020 kello 01.25 (EEST)[vastaa]

Aiheesta muualla-röykkiöt

Hei! Kannattaisikohan näitä terveyslaitoksia luetella mieluummin vaikkapa jossakin navigaatiomallineessa, aiheesta muualla -osioon kun ei ole ollut tapana laittaa tällaista kasaa ei-suoraan aiheeseen liittyvien asioiden linkkejä. Ystävällisin terveisin Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 3. lokakuuta 2020 kello 21.23 (EEST)[vastaa]

Noin sivusta kommentoiden: Linkkien määrä ei liene ongelma, ja liitytyväthän nuo aiheeseenkin, mutta ehkä olet oikeassa siinä, että linkkejä aiheesta Covid-pandemia maittain voisi helpommin löydettävästi koota jonnekin toiseen paikkaan. Mutta niin kauan jos toista paikkaa ei ole, niin lienee parempi, että ne ovat edes tuossa kuin että niitä ei olisi missään. --Urjanhai (keskustelu) 3. lokakuuta 2020 kello 21.29 (EEST)[vastaa]
Joo, sellainen kansanterveyslaitosten malline ja luetteloartikkeli on ollut mielessä; ensinmainitulle oli jo keväällä hiekkalaatikolla väliotsikko ja jälkimmäinen oli tekeilläkin (muistaakseni enwikissä ja nlwikissä oli suppeampi tai vanhentuneempi luetteloartikkeli); nyt olen jatkamassa teeman parissa. Toivon, että nykytilanne jää välivaiheeksi. Toivottavasti ehdin koulujen syyslomaviikon jälkeen loppukuusta sellaisen julkistaa (malline ja luetteloartikkelin alkua). Eräänä avoimena haasteena Kansanterveyslaitokset-mallineessa (tms.) on, että miten maat joista ei ole artikkelia saadaan sujuvasti mukaan; ja malline pysymään kompaktina. Olen pohdiskellut että olisiko maanosittainen ryhmittely toimivin, ja laitettaisiinko mallinelinkkiin esimerkiksi lippu ja instituutin lyhenne. Pelkkä lyhennehän ei kerro 99,9%:lle mitään, mutta lippu tai maan kansainvälinen lyhenne auttaisi ehkä tässä. Fiwikin kattavuus on näissä luultavasti paras Wikidatan ohella (jonne olen monia lisäillyt); erityisesti enkkuwikin aihetta liippaavat luetteloartikkelit ovat olleet aika vaiheessa ja sekaviakin.--Paju (keskustelu) 3. lokakuuta 2020 kello 21.44 (EEST)[vastaa]
Tarkoitan siis Katso myös- enkä Aiheesta muualla- osiota, ensimmäiseen viestiini ja otsikkoonkin tuli virhe. Yleensä, jos artikkeli on jonkun paikan joku asia (kuten Sveitsin ilmasto) katso myös-linkit ovat liittyneet sekä paikkaan (esim Sveitsiin) että asiaan (esim ilmastoon). Tarkoitin sitä, että tuossa Romanian kansanterveyslaitos-artikkelissa katso myös -linkit eivät liity millään tavalla Romaniaan vaikka liittyvätkin terveyslaitoksiin. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 4. lokakuuta 2020 kello 16.54 (EEST)[vastaa]
Joo puhumme samasta aihepiiristä, pientä epätäsmällisyyttä taisi olla molemmilla. Romanian kansanterveyslaitoksen artikkelin Katso myös -linkit ovat Romanian naapurimaiden sisarlaitosten ja Euroopan tartuntatautikeskuksen linkkejä. Poikkeusoloja aiheuttavien kulkutautien kuten Covid-19:n osalta rajaliikenne naapurimaista on monesti yksi leviämisreitti, ja siksi näiden sisarlaitosten linkit (kunnes malline / taulukko saadaan aikaan) hyödyllinen selventävä tieto. (Aiheesta muualla kohtaan olen pyrkinyt keräämään kunkin maan Covid-19 koontitietoa; jota tyypillisesti kansanterveyslaitokset, niiden mikrobiologiset laboratoriot tai monitorointiosastot suoraan tai osana valtiollista tilanneportaalia tuottavat. Pidän hyvin mahdollisena tai jopa ilmeisenä, että tämä on osaltaan auttanut suomalaisia joukkoviestimiä ja alan tutkijoitakin löytämään nopeammin tilannetietoa uutisointiinsa tai päätöksenteokoonsa). - Joidenkin maiden virallisia tietoja toki kritisoidaan, ja esimerkiksi testausten ja (sairastuneiden/menehtyneiden) testausten sekä tilastoinnin kattavuus esimerkiksi sosiaalialan-/vanhustenhoidon laitoksissa vaihtelee maittain voimakkaasti. Tieteellisiä historiikkejä tai artikkelihakuja tutkimuslaitosten historiasta tms. olen tehnyt joskus ehtiessäni, useimmiten en. Aika, resurripula ja kielitaito (esimerkiksi en pahemmin puhu romaniaa tai serbiaa) vaikuttavat. Mainitsen perspektiivin vuoksi, että laajemmassa kuvassa kansanterveyslaitosten artikkelien luonti edes yhteen wikipediaan ja wikidataan palvelee osaltaan Wikipedia/-mediayhteisön mahdollisuutta tukea vaikkapa Kestävän kehityksen tavotteita 3 (Good health and wellbeing) ja 17 (Partnerhip for goals). Vaikkapa Afrikan tartuntatautikeskuksen artikkelin sisältöjä ovat useat muutkin wikit lainailleet.--Paju (keskustelu) 4. lokakuuta 2020 kello 17.34 (EEST)[vastaa]
Siis tarkoitus on lyhentää Katso myös -listoja siinä vaiheessa, jos ja kun kansanterveyslaitosten mallineen (ja/tai luetteloartikkelin) saa tolkullisesti aikaan ja siististi toimimaan. --Paju (keskustelu) 4. lokakuuta 2020 kello 17.39 (EEST)[vastaa]
Mainiota. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 4. lokakuuta 2020 kello 18.09 (EEST)[vastaa]
Ensimmäinen versio Kansanterveyslaitokset-mallinetta on liitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitos -artikkelin loppuun. Monen maan kansanterveyslaitos vielä uupuu tästä mallineesta, ja useissa maissa kuten Virossa, Ranskassa, Britanniassa, Brasiliassa, Venäjällä ja Vietnamissa on useampia instituutteja, joista kaikki eivät vielä ole mukana. Malline täydentynee ehkä vähitellen. Teknisinä huomioina ensiversiosta esim: mallinepalkin väriä voisi vaihtaa selkeämmäksi, ja kansantervetslaitoksista voisi tehdä oman artikkelin tai kappaleen, johon malline ohjaisi. --Paju (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 19.06 (EEST)[vastaa]

Roska-arkistoista

No hei. Kuten tiedät, keksit jo päästäsi tunnusten nimiä, joita ei ole olemassakaan, ja siirrät keskusteluja minne sattuu. Huomasin asian ja kumosin arkistointisi ja tuhosin arkistosi. Ei kestä kiittää. Loit useita rinnakkaistunnuksia ja sitten torjuit keskustelun käyttäytymisestäsi. Ei vetele. Jos vielä temppuilet, niin pitää estää jokainen käyttämäsi tunnus häiriköinnistä. Sellaisia uutisia. --Pxos (keskustelu) 5. lokakuuta 2020 kello 03.17 (EEST)[vastaa]

Ylläpitäjien ilmoitustaulu

Kumosin kommenttisi, koska olit muokannut sivun vanhaa versiota ja hävittänyt samalla kaikki nykyiset keskustelut. Sitä paitsi kyseinen keskustelu on siirretty ajat sitten arkistoon, jolloin siihen ei ole syytä vastata. 01miki10 (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 18.24 (EEST)[vastaa]

Oho. Pahoitteluni. Jos lisäys yhdellä keskustelusivulta toiselle osoittaneen puheenvuoron jatkoksi lisäämäni täsmentävä teksti pyyhki jotain, eikä vaan lisännyt, on kyseessä tahaton vahinko. Ei luonnollisestikaan ollut tarkoitus pyyhkiä mitään, varmentaa täsmennyksillä vaan teoskuvan olleen ottamani ja selventää tiedoston nimeä + resoluutiota. Toisaalta kumous pyyhkii täsmennykseni, joka sekään ei ole paras ratkaisu. Joskus tälläisiä on tullut palautettua keskustelusivulle. --Paju (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 18.32 (EEST)+ 18.34[vastaa]
Sain 01miki10:n tekemästä siivouksesta itselleni ilmoituksen (pingin) ja sellaisen saivat varmaan monet muutkin. Miten tuollaisen virheen voi tehdä vahingossa tai tahattomasti? Olen rakentanut erillisen diffin Pajun muokkauksesta, missä hän on ottanut ylläpitäjien ilmoitustaulusta esille yksittäisen version vuoden takaa ja kirjoittanut siihen uuden kommentin. Vasemmalla lukee 22. lokakuuta 2019 ja oikealla 18. lokakuuta 2020. Vuosi välissä. Ei tuollaista ole kukaan kai aiemmin kyennyt tekemään. --Pxos (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 19.27 (EEST)[vastaa]

Paju kutsuu ylläpitäjien ilmoitustaulua "keskustelusivuksi" kommenteissaan. No tiedoksi, että olen avannut erillisen keskustelun hänen toiminnastaan keskustelusivulle, joka koskee ylläpitäjien ilmoitustaulua. --Pxos (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 20.25 (EEST)[vastaa]

This Month in Education: October 2020

This Month in Education

Volume 9 • Issue 10 • October 2020


ContentsHeadlinesSubscribe


In This Issuse

About This Month in Education · Subscribe/Unsubscribe · Global message delivery · For the team: Romaine 25. lokakuuta 2020 kello 14.59 (EET)[vastaa]

Ympäristöhistoria - Siirretty keskustelu

Keskustelu aiheesta on siirretty vastaavan artikkelin yhteyteen: Keskustelu:Ympäristöhistoria. --Paju (keskustelu) 12. marraskuuta 2020 kello 20.38 (EET)[vastaa]