Ero sivun ”Uraaniheksafluoridi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
liimablankoja |
Lisätään malline:commonscat (Commons-luokka P373 = Uranium hexafluoride) Aiheesta muualla -osioon |
||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
{{commonscat}} |
|||
*{{Kemikaalikortti|1250}} |
*{{Kemikaalikortti|1250}} |
||
Versio 7. marraskuuta 2020 kello 11.24
| Uraaniheksafluoridi | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| Muut nimet | uraanifluoridi |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | UF6 |
| Moolimassa | 352,0 g/mol |
| Ulkomuoto | väritön, kiinteä aine |
| Sulamispiste | 56 °C (329 K) |
| Kiehumispiste | 65 °C (338 K) |
| Tiheys | 5,09 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | reaktio |
|
|
|
Uraaniheksafluoridi (UF6) on uraaniyhdiste, joksi uraani muutetaan, kun sitä halutaan rikastaa halkeamiskelpoisen uraani-235:n (U-235) suhteen. Uraanin isotoopit 235 ja 238 eroavat toisistaan ainoastaan pienen atomipainoeron perusteella, ja koska ne ovat kemiallisesti samanlaisia, niitä ei voi erottaa kemiallisella reaktiolla. Ainoastaan fysikaaliset ominaisuudet (diffuusionopeus, ominaispaino) eroavat. Diffuusion nopeuttamiseksi uraani muutetaan haihtuvaksi yhdisteeksi, uraaniheksafluoridiksi. Halkeamiskelpoinen isotooppi U-235 on käyttökelpoinen matalarikasteisena ydinreaktoreihin ja korkearikasteisena (HEU) ydinaseisiin. Uraania rikastetaan muun muassa kaasudiffuusio- ja kaasusentrifugimenetelmillä. Uraaniheksafluoridi tuotetaan monessa vaiheessa kemiallisella käsittelyllä keltaisesta kakusta eli uraanimalmista.
Huoneenlämmössä uraaniheksafluoridi on väritön ja kiinteä, mutta se nesteytyy ja kaasuuntuu 64 asteen tienoilla hieman ilmakehää korkeammassa paineessa, jossa on yhdisteen kolmoispiste. Uraaniheksafluoridin moolimassa on 352,0 g/mol, kiehumispiste 65 °C, sulamispiste 56 °C, suhteellinen tiheys 5,09 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3) ja CAS-numero 7783-81-5. Uraaniheksafluoridista käytetään myös nimitystä uraanifluoridi. Uraaniheksafluoridi on myrkyllistä, syövyttävää ja haihtuvaa.
Rikastamisesta jää jätteeksi köyhdytetty uraani, joka on edelleen uraaniheksafluoridina. Suurinta osaa maailman köyhdytetystä uraanista säilytetään metallisäiliöissä uraaniheksafluoridina. Uraaniheksafluoridi voidaan muuttaa takaisin uraanioksideiksi, mikä kuitenkin maksaa. Joutuessaan veden (kosteuden) kanssa tekemisiin uraaniheksafluoridi muuttuu uranyylifluoridiksi (UO2F2) ja fluorivedyksi (HF), molemmat liukoisia ja erittäin myrkyllisiä yhdisteitä, joista HF on haihtuvaa.
