Heb sed

Farao Pepi I Meryren alabasteriveistos, joka kuvaa kuninkaan pukeutuneena heb sed -juhla-asuun noin vuonna 2362 eaa.

Heb sed (muinaisegyptiksi ḥb-sd, myös nimellä sed-festivaali eli hännän juhla) oli muinaisessa Egyptissä pidetty juhla faraon pitkään jatkuneen hallintokauden kunniaksi. Juhlan nimen arvioidaan liittyvän sakaalijumalaan nimeltä Wepwawet tai Sed. Juhlaa faraot yleensä viettivät oltuaan vallassa kolmenkymmenen vuoden ajan. Siinä farao kävi läpi useita uskonnollisia riittejä, joiden tarkoituksena oli osoittaa hänen edelleen olevan hyväkuntoinen ja kyvykäs hallitsija.

Heb sed -juhla toistettiin aina kolmen vuoden välein sen jälkeen, kun sitä oli kerran vietetty. Jotkut faraot pelkäsivät, etteivät he elä kyllin vanhoiksi viettääkseen heb sediä ja siksi he aikaistivat juhlaansa. Näihin faraoihin kuuluivat muiden muassa Ramses II ja Hatsepsut.^lähde? Heb sed -juhlaan kuului useita temppelirituaaleja, uhreja ja uskonnollisia kulkueita. Yksi heb sed -juhlan piirteistä oli suurikokoisen djed-pilarin kohottaminen, joka symboloi faraon viriiliyttä ja hallituskauden pysyvyyttä.

Muinaisesta Egyptistä on löydetty satoja mainintoja Sed festivaalin vietosta. Juuriltaan vanhaa juhlaa vietettiin jos varhaisimpien dynastioiden aikana. Muun muassa 1. dynastian aikaisen farao Denin ja 3. dynastian farao Djoserin tiedetään viettäneen heb sediä.

Egyptiläinen tutkija Aymen Ibrahem on viimeaikaisissa tutkimukissaan tullut siihen tulokseen, että "ylimääräisten" (ennen 30. hallitusvuoden), ja ehkä joidenkin muidenkin, Heb Sed juhlien viettoon saattoi olla syynä täydellinen auringonpimennys.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Heb sed Wikimedia Commonsissa