Ero sivun ”Arto Tolsa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
p ref |
||
| Rivi 39: | Rivi 39: | ||
== Peliuran jälkeen == |
== Peliuran jälkeen == |
||
Urheilu-uransa jälkeen Tolsalla oli vaikeuksia alkoholin käytön kanssa, ja hän kuoli oman käden kautta ainoastaan 43-vuotiaana vuonna 1989.<ref>[http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=20&t=628&a=5428 YLE Elävä arkisto: Pelätty maalintekijä Arto Tolsa]</ref> |
Urheilu-uransa jälkeen Tolsalla oli vaikeuksia alkoholin käytön kanssa, ja hän kuoli oman käden kautta ainoastaan 43-vuotiaana vuonna 1989.<ref>[http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=20&t=628&a=5428 YLE Elävä arkisto: Pelätty maalintekijä Arto Tolsa]</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/urheilu/art-2000006596358.html | Nimeke = Kuningas elää muistoissa | Tekijä = Pusa, Ari | Ajankohta = 9.8.2020 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 9.8.2020 }}</ref> |
||
Kotkassa sijaitseva vuoden [[Kesäolympialaiset 1952|1952 kesäolympialaisia]] varten valmistunut Kotkan urheilukeskus on nimetty [[Arto Tolsa -areena]]ksi. Kenttä toimii KTP:n kotikenttänä. Hänet valittiin [[Suomalaisen jalkapalloilun Hall of Fame]]en vuonna 1993.<ref name="rakasjp"/> |
Kotkassa sijaitseva vuoden [[Kesäolympialaiset 1952|1952 kesäolympialaisia]] varten valmistunut Kotkan urheilukeskus on nimetty [[Arto Tolsa -areena]]ksi. Kenttä toimii KTP:n kotikenttänä. Hänet valittiin [[Suomalaisen jalkapalloilun Hall of Fame]]en vuonna 1993.<ref name="rakasjp"/> |
||
Versio 9. elokuuta 2020 kello 11.58
| |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Syntymäaika | 9. elokuuta 1945 | ||
| Syntymäpaikka | Kotka, Suomi | ||
| Kuolinaika | 30. maaliskuuta 1989 (43 vuotta) | ||
| Kuolinpaikka | Kotka, Suomi | ||
| Pelipaikka | hyökkääjä keskuspuolustaja | ||
| Pituus | 186 cm | ||
| Junioriseurat | |||
| KTP | |||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 1962–1969 | KTP | 152 | (150) |
| 1969–1979 | K Beerschot VAC | 200 | (14) |
| 1979–1982 | KTP | 71 | (17) |
| Yhteensä | 423 | (181) | |
| Maajoukkue | |||
| 1965–1968 | Suomi U21 | 3 | (1) |
| 1964–1981 | Suomi | 77 | (9) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | |||
Arto Tolsa (9. elokuuta 1945 Kotka – 30. maaliskuuta 1989 Kotka) oli suomalainen jalkapalloilija, joka edusti Kotkan Työväen Palloilijoita sekä belgialaista Beerschotia.
Pelaajana
Tolsa pelasi KTP:ssä kaikkiaan 201 pääsarjaottelua, joissa teki 126 maalia.[1] Hän voitti joukkueessa Suomen Cupin vuosina 1967 ja 1980. Vuosina 1969–1979 Tolsa pelasi ammattilaisena Belgiassa Beerschotin joukkueessa, voittaen siellä Belgian cupin kahdesti vuosina 1971 ja 1979.
Suomen A-maajoukkuetta hän edusti 77 ottelussa, joissa Tolsa teki 9 maalia.[2] Suomen Vuoden jalkapalloilijaksi Tolsa valittiin kolmesti; 1971, 1974 ja 1977. Tolsan urassa on poikkeuksellista se, että Belgiassa pelatessaan hänen pelipaikkansa muuttui hyökkääjästä puolustajaksi.[3]
Peliuran jälkeen
Urheilu-uransa jälkeen Tolsalla oli vaikeuksia alkoholin käytön kanssa, ja hän kuoli oman käden kautta ainoastaan 43-vuotiaana vuonna 1989.[4][5]
Kotkassa sijaitseva vuoden 1952 kesäolympialaisia varten valmistunut Kotkan urheilukeskus on nimetty Arto Tolsa -areenaksi. Kenttä toimii KTP:n kotikenttänä. Hänet valittiin Suomalaisen jalkapalloilun Hall of Fameen vuonna 1993.[3]
Politiikka
Ennen Belgiaan lähtöään Tolsa ehti olla puolen vuoden ajan Kotkan kaupunginvaltuuston jäsen SDP:n edustajana.[6]
Kirjallisuutta
- Piipun juurelta Euroopan huipulle : Arto Tolsan tarina ; kirj. Pekka Kunnari, Juhani Pusa. Tekijät, Kotka 1983
Lähteet
- ↑ Vuorinen, Juha & Kasila, Markku: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006, s. 346. Suomen urheilumuseosäätiö, 2007. ISBN 978-952-99075-9-5.
- ↑ Soininen, Heidi (toim.): Jalkapallokirja 2009, s. 159, 176. Suomen Palloliitto, 2009. ISSN-0787-7188.
- ↑ a b Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo, s. 130–131. Hämeenlinna: Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3.
- ↑ YLE Elävä arkisto: Pelätty maalintekijä Arto Tolsa
- ↑ Pusa, Ari: Kuningas elää muistoissa Helsingin Sanomat. 9.8.2020. Viitattu 9.8.2020.
- ↑ Sundelin, Saku-Pekka: Arto Tolsan jäljillä Belgiassa Ilta-Sanomat. 1.1.2015. Viitattu 11.7.2020.