Arto Tolsa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arto Tolsa
Arto-Tolsa-1969.jpg
Henkilötiedot
Koko nimi Arto Vilho Tolsa
Syntymäaika 9. elokuuta 1945
Syntymäpaikka Kotka, Suomi
Kuolinaika 30. maaliskuuta 1989 (43 vuotta)
Kuolinpaikka Kotka, Suomi
Pelipaikka hyökkääjä
keskuspuolustaja
Pituus 186 cm
Junioriseurat
KTP
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1962–1969 KTP 152 (150)
1969–1979 K Beerschot VAC 200 (14)
1979–1982 KTP 71 (17)
Yhteensä 423 (181)
Maajoukkue
1965–1968 Suomi U21 3 (1)
1964–1981 Suomi 77 (9)

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Arto Vilho Tolsa (9. elokuuta 1945 Kotka30. maaliskuuta 1989 Kotka) oli suomalainen jalkapalloilija, joka edusti Kotkan Työväen Palloilijoita sekä belgialaista Beerschotia.

Pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tolsa pelasi KTP:ssä kaikkiaan 201 pääsarjaottelua, joissa teki 126 maalia.[1] Hän voitti joukkueessa Suomen Cupin vuosina 1967 ja 1980. Vuosina 1969–1979 Tolsa pelasi ammattilaisena Belgiassa Beerschotin joukkueessa, voittaen siellä Belgian cupin kahdesti vuosina 1971 ja 1979.

Suomen A-maajoukkuetta hän edusti 77 ottelussa, joissa Tolsa teki 9 maalia.[2] Suomen Vuoden jalkapalloilijaksi Tolsa valittiin kolmesti; 1971, 1974 ja 1977. Tolsan urassa on poikkeuksellista se, että Belgiassa pelatessaan hänen pelipaikkansa muuttui hyökkääjästä puolustajaksi.[3] Puolustajanakin Tolsan rooli oli enemmän peliä rakentavan liberon kuin perinteisen topparin tai laitapuolustajan rooli. Entisenä hyökkääjänä hän osasi ajatella peliä myös hyökkääjän näkökulmasta ja rytmittää peliä sen mukaan.

Siirtyessään Belgiaan vuonna 1969 Tolsa oli yksi ensimmäisistä suomalaispelaajista, jotka tienasivat elantonsa jalkapalloa pelaamalla.[4]

Peliuran jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu-uransa jälkeen Tolsalla oli vaikeuksia alkoholin käytön kanssa, ja hän kuoli oman käden kautta ainoastaan 43-vuotiaana vuonna 1989.[5][6]

Kotkassa sijaitseva vuoden 1952 kesäolympialaisia varten valmistunut Kotkan urheilukeskus nimettiin vuonna 2000 valmistuneen peruskorjauksen jälkeen Arto Tolsa -areenaksi.[7] Kenttä toimii KTP:n kotikenttänä. Hänet valittiin Suomalaisen jalkapalloilun Hall of Fameen vuonna 1993.[3]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen Belgiaan lähtöään Tolsa ehti olla puolen vuoden ajan Kotkan kaupunginvaltuuston jäsen SDP:n edustajana.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vuorinen, Juha & Kasila, Markku: Pelimiehet: Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006, s. 346. Suomen urheilumuseosäätiö, 2007. ISBN 978-952-99075-9-5.
  2. Soininen, Heidi (toim.): Jalkapallokirja 2009, s. 159, 176. Suomen Palloliitto, 2009. ISSN-0787-7188.
  3. a b Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo, s. 130–131. Hämeenlinna: Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3.
  4. Helsingin Sanomat, 9.8.2020. Sanoma Oy.
  5. YLE Elävä arkisto: Pelätty maalintekijä Arto Tolsa
  6. Pusa, Ari: Kuningas elää muistoissa. Helsingin Sanomat, 9.8.2020, s. A 26–27. Artikkelin verkkoversio Viitattu 9.8.2020.
  7. Arto Tolsa Areena KTP. Viitattu 9.8.2020. (englanniksi)
  8. Sundelin, Saku-Pekka: Arto Tolsan jäljillä Belgiassa Ilta-Sanomat. 1.1.2015. Viitattu 11.7.2020.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kunnari, Pekka – Pusa, Juhani: Piipun juurelta Euroopan huipulle: Arto Tolsan tarina. Kotka: Omakustanne, 1983. ISBN 951-99481-8-X.
  • Muttilainen, Kimmo: Arto Tolsa: Yksi yhdestätoista. Lahti: VK-Kustannus Oy, 2020. ISBN 978-951-9147-85-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]