Ero sivun ”Valtion taideteostoimikunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→2017-2019: <ref name="17-19">{{Verkkoviite|osoite=https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410845/valtion-taideteostoimikunta-kaudelle-2017-2019-nimetty|nimeke=Valtion taideteostoimikunta kaudelle 2017-2019 nimetty|ajankohta=20.12.2016|julkaisija=Valtioneuvosto|viitattu=20.6.2020}}</ref> |
→2020-2022: Vuosina 2020-2022 puheenjohtajana toimi |
||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
===2020-2022=== |
===2020-2022=== |
||
Vuosina 2020-2022 puheenjohtajana toimii [[Taiteen edistämiskeskus|Taiteen edistämiskeskuksen]] erityisasiantuntija [[Henri Terho]]. Arkkitehti [[Jari Auer]], kuvanveistäjä [[Nora Tapper]] ja taidemaalari [[Paavo Paunu]] jatkuvat toimikunnan jäsenenä. Uusina jäseninä ovat paperikonservaattori [[Liisa Kantanen]], valokuvataiteilija, videotaiteilija ja elokuvaohjaaja [[Marja Helander]], muotoilujohtaja [[Kirsti Saarikorpi]] ja taidegraafikko [[Ari Pelkonen]].<ref name="20-22">{{Verkkoviite|osoite=https://www.valtiontaideteostoimikunta.fi/uutinen/valtion-taideteostoimikunta-asetettu-toimikaudeksi-2020-2022/|nimeke=Valtion taideteostoimikunta asetettu toimikaudeksi 2020-2022 |tekijä=Valtion taideteostoimikunta|julkaisu=Valtion taideteostoimikunta|ajankohta=9.1.2020 |julkaisija=|viitattu=20.6.2020}}</ref> |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 20. kesäkuuta 2020 kello 19.32
Valtion taideteostoimikunnan tehtävänä on hankkia taidetta valtion kiinteistöihin ja valtion käytössä oleviin rakennuksiin sekä huolehtia valtion taidekokoelman hoidosta.[2]
Toiminta ja kokoelma
Taideteostoimikunnan toiminta alkoi vuonna 1956. Vuoden 2011 alusta toimikunta siirtyi Taiteen keskustoimikunnan yhteydestä Valtion taidemuseon (vuodesta 2014 Suomen Kansallisgalleria) yhteyteen.[3] Vuonna 2017 valtion julkisten rakennusten taidehankintoihin ja valtion taidekokoelman hoitoon oli käytettävissä 1 044 000 euroa.[2]
Valtion taidekokoelma on Suomen suurimpia taidekokoelmia, johon kuuluu noin 13 600 teosta taiteen eri alueilta.[2] Kokoelma on Suomen valtion omaisuutta ja Suomen kansallisomaisuutta.
Valtion taideteostoimikunnan periaatteena on ollut hankkia taiteilijoiden ajankohtaisinta tuotantoa, ”aikalaistaidetta”. Teokset hankitaan tilaamalla joko suoraan taiteilijoilta, järjestämällä kilpailuja tai ostamalla.[2]
Kokoonpano
2017-2019
Valtio taideteostoimikunnan puheenjohtaja 2017-2019 oli arkkitehti Jari Auer ja jäseninä kuvanveistäjä ja lasitaiteilija Riikka Latva-Somppi, konservaattori Siukku Nurminen, taidemaalari Paavo Paunu, kuvataiteilija Tuomo Rainio, kuvanveistäjä Nora Tapper, erityisasiantuntija Henri Terho sekä kuvataiteilija, professori Annu Vertanen.[4]
2020-2022
Vuosina 2020-2022 puheenjohtajana toimii Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntija Henri Terho. Arkkitehti Jari Auer, kuvanveistäjä Nora Tapper ja taidemaalari Paavo Paunu jatkuvat toimikunnan jäsenenä. Uusina jäseninä ovat paperikonservaattori Liisa Kantanen, valokuvataiteilija, videotaiteilija ja elokuvaohjaaja Marja Helander, muotoilujohtaja Kirsti Saarikorpi ja taidegraafikko Ari Pelkonen.[5]
Lähteet
- ↑ Eeva-Liisa Viitala: Pienet maailmat kytkeytyvät toisiinsa uudessa pääkirjastossa HULib News. 6.9.2012. Helsingin yliopiston kirjasto. Viitattu 12.7.2014.
- ↑ a b c d Valtion taideteostoimikunta, taidekokoelma Valtion taideteostoimikunta. 14.7.2017. Valtion taideteostoimikunta. Viitattu 14.7.2017.
- ↑ Valtion taideteostoimikunta siirtyy Valtion taidemuseon yhteyteen (tiedote) Taiteen edistämiskeskuksen verkkosivu. 23.11.2011. Taiteen edistämiskeskus. Viitattu 12.7.2014.
- ↑ Valtion taideteostoimikunta kaudelle 2017-2019 nimetty 20.12.2016. Valtioneuvosto. Viitattu 20.6.2020.
- ↑ Valtion taideteostoimikunta: Valtion taideteostoimikunta asetettu toimikaudeksi 2020-2022 Valtion taideteostoimikunta. 9.1.2020. Viitattu 20.6.2020.