Ero sivun ”Pascal (yksikkö)” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Käyttäjän 2001:14BB:42:C6BF:109F:AE1:5844:4C00 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Stryn tekemään versioon. |
KLS (keskustelu | muokkaukset) linkkejä |
||
Rivi 10: | Rivi 10: | ||
[[Meteorologia]]ssa käytetään nykyisin ilmanpaineen yksikkönä millibaarin asemesta hehtopascalia. Koska 1 000 mbar = 1 000 hPa, lukuarvot säilyvät samoina. |
[[Meteorologia]]ssa käytetään nykyisin ilmanpaineen yksikkönä millibaarin asemesta hehtopascalia. Koska 1 000 mbar = 1 000 hPa, lukuarvot säilyvät samoina. |
||
Myös [[Elastiset kertoimet|elastisten kertoimien]] (kimmokerroin, liukukerroin ja puristuskerroin) yksikkö on pascal. Yksikköä pascal käytetään [[lujuusoppi|lujuusopissa]] erilaisten |
Myös [[Elastiset kertoimet|elastisten kertoimien]] ([[kimmokerroin]], [[liukukerroin]] ja [[puristuskerroin]]) yksikkö on pascal. Yksikköä pascal käytetään [[lujuusoppi|lujuusopissa]] erilaisten [[jännitys]]ten laskennassa sekä materiaaliominaisuuksien ilmaisemiseen, jännitykset ja lujuudet ovat useimmiten suuruusluokassa MPa eli N/mm². |
||
== Muita paineen yksiköitä == |
== Muita paineen yksiköitä == |
Versio 2. maaliskuuta 2020 kello 21.18
Pascal (tunnus Pa[1]) on paine, jonka yhden newtonin voima aiheuttaa kohdistuessaan neliömetrin pinta-alalle. Pascal on SI-järjestelmän paineen yksikkö.[1] Pascal-yksikkö on nimetty Blaise Pascalin mukaan.
Koska pascal on varsin pieni yksikkö, käytetään sen ohella paineen yksikkönä myös baaria (bar). Yksi baari on 100 000 pascalia, ja se on hieman pienempi kuin normaali ilmanpaine maan pinnalla.
Siis:
- 1 Pa = 1 N/m² [1]
- 1 bar = 100 000 Pa = 100 kPa = 0,1 MPa[1]
- perusyksiköissä ilmaistuna: 1 Pa = kg / (m·s²)
Meteorologiassa käytetään nykyisin ilmanpaineen yksikkönä millibaarin asemesta hehtopascalia. Koska 1 000 mbar = 1 000 hPa, lukuarvot säilyvät samoina.
Myös elastisten kertoimien (kimmokerroin, liukukerroin ja puristuskerroin) yksikkö on pascal. Yksikköä pascal käytetään lujuusopissa erilaisten jännitysten laskennassa sekä materiaaliominaisuuksien ilmaisemiseen, jännitykset ja lujuudet ovat useimmiten suuruusluokassa MPa eli N/mm².
Muita paineen yksiköitä
Elohopeamillimetriä käytetään nykyäänkin verenpaineen mittauksissa. Aiemmin paineelle on käytetty monia yksiköitä: mm. torri, paunaa neliötuumalle eli psi, kilopondia neliösenttimetrille (kp/cm2), millimetri vesipatsasta ja normaali-ilmakehän paine (atm).
SI-kertoimet
Kerroin | Nimi | Tunnus | Kerroin | Nimi | Tunnus | |
---|---|---|---|---|---|---|
100 | pascal | Pa | ||||
101 | dekapascal | daPa | 10−1 | desipascal | dPa | |
102 | hehtopascal | hPa | 10−2 | senttipascal | cPa | |
103 | kilopascal | kPa | 10−3 | millipascal | mPa | |
106 | megapascal | MPa | 10−6 | mikropascal | μPa | |
109 | gigapascal | GPa | 10−9 | nanopascal | nPa | |
1012 | terapascal | TPa | 10−12 | pikopascal | pPa | |
1015 | petapascal | PPa | 10−15 | femtopascal | fPa | |
1018 | eksapascal | EPa | 10−18 | attopascal | aPa | |
1021 | tsettapascal | ZPa | 10−21 | tseptopascal | zPa | |
1024 | jottapascal | YPa | 10−24 | joktopascal | yPa |
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c d Suomen Standardoimisliitto: SI-opas (myös painettuna, ISBN 952-5420-93-0) (PDF) (Sivu 17.) SFS-oppaat. 04.11.2002. Suomen Standardoimisliitto. Viitattu 18.2.2013.